Bravida urakoi kokonaisvaltaisesti erilaisia LVI-hankkeita
Bravida Satakunta tarjoaa laajasti LVI-talotekniikan ja teollisuusputkistojen sekä sammutuslaitteistojen asennus- ja kunnossapitotöitä sekä urakointeja.
Bravidan Satakunnan toimipiste on erityisesti keskittynyt teollisuuteen ja urakoi pääasiassa kokonaisvaltaisia LVIAS-hankkeita aina isoista projekteista pieniin urakoihin.
Bravida Satakunnan muut yksiköt tekevät myös perinteistä talotekniikkaurakointia. Urakoinnin lisäksi Bravida tarjoaa kattavat huollon ja ylläpidon palvelut niin teollisuudelle kuin perinteisiin talotekniikan tarpeisiin.
– Prosessiputkistoyksikkömme urakoi lähinnä teollisuuden LVI-hankkeita eli isompia kokonaisuuksia, sanoo teollisuuden- ja talotekniikan urakoinneista vastaava yksikönpäällikkö Olavi Kaunisto.
Hänen mukaansa asiakastarpeet LVI-tekniikan osalta ovat monipuoliset. Asiakkaat kysyvät heiltä myös omakotitalojen putki- ja kylpyhuoneremontteihin.
– Teemme myös pienempiä urakointeja ja huoltotöitä niin asunto-osakeyhtiöille kuin talonomistajille. Niitä meillä palvelee oma yksikkönsä, joka tuntee asiakasryhmän tarpeet ja osaa vastata niihin parhaiten.
Bravidassa ei mitenkään sen suuremmin luokittele näitä, vaan ovat enemmän yhtiön sisäistä työnjakoa, eli urakointia tehdään laaja-alaisesti aina sieltä kylpyhuoneremonteista isoihin teollisuushankkeisiin.
Esimerkiksi Nanunkallion koulun LVI-urakka on aika tyypillinen isompi projekti Bravidalle. Urakassa on mukana useampi tekniikkalaji ja yksikkö.
Vaikka Bravida Satakunta toimii huollon ja talotekniikkaurakoinnin osalta lähinnä maakunnan tasolla niin teollisuus- ja prosessiputkistojen osalta yritys toimii valtakunnallisesti.
Muun muassa Seinäjoella toteutetaan sprinklerihanke ja Porvoossa taas on meneillään elintarviketeollisuuden jäähdytyslaitteiden modernisointiprojekti.
Pornaisiin puolestaan yksikkö toteutti Raumalla tehdyn esivalmistuksen avulla maailman suurimman hiekkapohjaisen lämpöenergiavaraston prosessiputkiston.
Teollisuuden Voiman laitosyksiköt työllistävät tuttuun tapaan esimerkiksi vuosihuolloissa ja laitteiden modernisoinneissa.
Tiivis yhteistyö on jatkunut TVO:n kanssa pitkään. Yhteistyö alkoi ennen kuin Bravida osti Vesi-Vasa Oy:n noin vuosi sitten. Jo ennen yrityskauppaa Vesi-Vasan laatujärjestelmät, raportointi, työturvallisuus ja johtamisjärjestelmät olivat korkealla tasolla paljolti TVO-yhteistyön ansiosta.
– Asiakkaan korkea vaatimustaso on edellyttänyt, että edellä mainitut asiat ovat viimeisen päälle kunnossa, sanoo Kaunisto.
Kauniston mukaan Vesi-Vasa paikallisesti kohtalaisen suurena toimijana, mutta pohjoismaalaisittain tarkasteltuna pienempänä yrityksenä, oli hoitanut laatujohtamisensa esimerkillisesti.
– Yrityskaupan jälkeen huomasimme, että olemme tehneet Raumalla aivan oikeita asioita. Emme jääneet isompienkaan pelurien varjoon laatu- ja turvallisuusasioiden hoitamisessa, sanoo Kaunisto.
Edellä mainittu vaikuttikin siihen, ettei Vesi-Vasan fuusio pohjoismaiseen Bravidaan tuottanut kulttuurisokkia. Toiminnat voitiin yhdistää melko mutkattomasti.
– Taisimme tuoda pohjoismaiseen konserniin jotain uuttakin näkökulmaa mukanamme, Kaunisto naurahtaa.
Yrityskaupan myötä Bravidan resursseista, teknisestä monipuolisuudesta ja laajasta asiakaskunnasta on ollut etua. Esimerkiksi yhteiset asiakasprojektit Bravidan sprinkleriyksikön kanssa ovat tästä hyvä osoitus.
Asiakkaille iso konserni merkitsee paitsi monipuolisuutta ja laatua, myös toimintavarmuutta ja jatkuvuutta, kuten esimerkiksi takuuajoissa ja vastuissa.
Laatua ja tehokkuutta yritys hakee muun muassa sillä, että Raumalla pyritään tekemään yhä enemmän esivalmistusta omassa hallissa.
– Ensinnäkin tällä järjestelyllä saamme vähennettyä matkatöiden määrää. Merkittävä asia on myös tehokkuuden ja laadun parantuminen, koska työ tehdään hyvissä ja vakaissa olosuhteissa.
– Paikanpäällä tähän ei aina ole mahdollisuutta, muistuttaa Kaunisto.
Esimerkiksi Porvoon lakritsatehtaan urakoinnin töistä noin 40 prosenttia tehtiin Raumalla Bravidan omissa esivalmistustiloissa.
Työvoiman saannista Bravidan huolehtii koulutusyhteistyöllä oppilaitosten ja WinNovan kanssa. Kaunisto harmittelee sitä, ettei metalli- eikä varsinkaan hitsausala vedä nuoria. Suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle ja koulutettavista käydään kilpailua monilla aloilla.
– Jotain kertoo se, että parikymmentä vuotta sitten alan aloituspaikkoja oli 60 ja nyt ehkä kolmannes siitä. Telakka oli vielä 2000-luvun alussa merkittävä metallialan työllistäjä. Se luonnollisesti vaikutti aloituspaikkojen suureen määrään, Kaunisto arvioi.