Pau­lii­na Vil­pak­ka

Kon­sult­ti­toi­mis­to MDI:n vas­ti­kään jul­kai­se­ma vuo­sit­tai­nen vä­es­tö­en­nus­te ker­too vä­ki­lu­vun vä­he­ne­mi­ses­tä suu­res­sa osas­sa Suo­men kun­tia vuo­teen 2050 men­nes­sä. En­nus­teen laa­ti­jan mu­kaan maa­han­muut­to tu­lee rat­kai­se­maan vä­es­tön­ke­hi­tyk­sen suun­nan. Tie­dus­te­lim­me kol­mel­ta Sata­kun­nan am­mat­ti­kor­ke­an ul­ko­maa­lai­sel­ta opis­ke­li­jal­ta, oli­si­ko Sa­ta­kun­taan tai Suo­meen jää­mi­nen heil­le vaih­to­eh­to val­mis­tu­mi­sen jäl­keen.

Sri Lan­kas­ta ko­toi­sin ole­va 38-vuo­ti­as Chat­hu­ra De Sil­va opis­ke­lee Sam­kis­sa vii­meis­tä vuot­ta kan­sain­vä­lis­tä lii­ke­ta­lout­ta (In­ter­na­ti­o­nal Bu­si­ness, Bac­he­lor of Bu­si­ness Ad­mi­nist­ra­ti­on). Hän saa­pui Suo­meen per­heen­sä kans­sa, jo­hon kuu­lu­vat vai­mo, sekä nel­jä ty­tär­tä: yk­si kou­lui­käi­nen ja kol­me nuo­rem­paa.

Per­he on muut­ta­nut pal­jon, ja Suo­mi on jo 4. maa, jos­sa he ovat asu­neet Sri Lan­kan jäl­keen. Lap­si­per­heen kan­nal­ta ny­kyi­nen asuin­paik­ka­kun­ta Pori on De Sil­van mie­les­tä mu­ka­va ja rau­hal­li­nen paik­ka, jos­ta löy­tyy kui­ten­kin myös har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Suo­mes­sa ylei­ses­ti hän ar­vos­taa hy­vää elä­män­laa­tua ja kou­lu­tus­ta.

De Sil­van per­heen tu­le­vai­suu­den suun­ni­tel­mat ovat täs­sä koh­taa avoin­na. Kaik­ki riip­puu sii­tä, mis­sä on par­haat mah­dol­li­suu­det jat­kaa työ­u­raa. Mie­lui­ten mies löy­täi­si töi­tä ny­kyi­sel­tä asuin­paik­ka­kun­nal­taan Po­ris­ta. Jos se ei on­nis­tu, seu­raa­vak­si töi­tä et­si­tään muu­al­ta Suo­mes­ta. Vaik­ka työn­haus­sa ei vie­lä ole tär­pän­nyt, muun alan töi­tä hän ei täs­sä koh­taa hae. Omal­la alal­la ete­ne­mi­sek­si on näh­ty pal­jon vai­vaa, jo­ten ei tun­tui­si jär­ke­väl­tä teh­dä kään­nös­tä täs­sä koh­taa.

Samkin kansainvälisten asioiden koordinaattori Szilvia Simon-Nagy ajattelee, että työpaikan löytyminen on ratkaisevassa roolissa siinä, jääkö opiskelija valmistumisensa jälkeen paikkakunnalle. Kuva: Pauliina Vilpakka

Di­a­na Skor­ni­a­ko­va, 27, saa­pui Suo­meen alun­pe­rin ke­sä­työ­pai­kan pe­räs­sä. Hän oli aja­tel­lut opis­ke­le­van­sa Uk­rai­nan naa­pu­ri­maas­sa Puo­las­sa. Mut­ta kun sota al­koi ja Puo­la täyt­tyi uk­rai­na­lai­sis­ta pa­ko­lai­sis­ta, suun­ni­tel­mat muut­tui­vat. Nyt Skor­ni­a­ko­va opis­ke­lee Sam­kis­sa 3. vuot­ta fy­si­o­te­ra­peu­tik­si (Phy­si­ot­he­ra­py, Bac­he­lor of He­alth Care).

Tu­le­vai­suus Suo­mes­sa ei ole hä­nel­le­kään pois­sul­jet­tu vaih­to­eh­to. Hän kui­ten­kin ar­ve­lee, et­tä Suo­mes­sa tu­li­si työs­ken­te­le­mään pää­a­si­as­sa van­hus­puo­lel­la, sil­lä ei vie­lä puhu täy­sin su­ju­vaa suo­men­kiel­tä. Skor­ni­a­ko­va ko­kee, et­tä Uk­rai­nas­sa olisi nyt enem­män tar­vet­ta hä­nen am­mat­ti­tai­dol­leen. En­si kuus­sa hän läh­tee Uk­rai­naan suo­rit­ta­maan opin­toi­hin­sa liit­tyy­vää har­joit­te­lu­jak­soa.

– Fy­si­o­te­ra­peu­tit aut­ta­vat pa­laut­ta­maan ih­mi­sen lii­kun­ta- ja toi­min­ta­ky­kyä. Jo­ten nyt kun Uk­rai­nas­sa on pal­jon so­das­sa ol­lei­ta, am­pu­taa­ti­oi­ta ja niin edel­leen, mi­nus­ta tun­tui­si ou­dol­ta jää­dä Suo­meen ja työl­lis­tyä van­hus­puo­lel­le, hän poh­tii.

22-vuo­ti­as thai­maa­lai­nen Bhumi Pool­si­la­pa on 4.vuo­den opis­ke­li­ja Sam­kis­sa. Hän opis­ke­lee me­ka­nii­kan in­si­nöö­rik­si (Mec­hat­ro­nics, Bac­he­lor of En­gi­nee­ring). Työn­ha­ku­ko­ke­muk­seen­sa pe­rus­tu­en hän us­koo, et­tä suu­rem­mat kau­pun­git, ku­ten esi­mer­kik­si Tur­ku voi­si­vat tar­jo­ta pa­rem­pia mah­dol­li­suuk­sia työl­lis­ty­mi­seen hä­nen alal­laan. Vii­me ke­sä­nä Pool­si­la­pa lä­het­ti kym­men­kun­ta ke­sä­työ­ha­ke­mus­ta ja sai kut­sun yh­teen työ­haas­tat­te­luun.

Pool­si­la­pa ai­koo teh­dä par­haan­sa löy­tääk­seen työ­pai­kan Suo­mes­ta. Pe­ri­aat­tees­sa hä­nel­le ei kui­ten­kaan ole vä­liä, mis­sä työs­ken­te­lee. Jos töi­tä ei löy­dy Suo­mes­ta, esi­mer­kik­si Sak­sa, Bel­gia ja Poh­jois-Ir­lan­ti kiin­nos­ta­vat nuor­ta in­si­nöö­riä.

Kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­jat saa­pu­vat Suo­meen yhä use­am­min koko per­heen voi­min

Sam­kin kan­sain­vä­li­syys­pal­ve­lui­den pääl­lik­kö Ari-Pek­ka Kai­nu ker­too, et­tä pää­o­sa Sam­kin eng­lan­nin­kie­li­sis­tä oh­jel­mis­ta käyn­nis­tyi syk­syl­lä 2017. Isom­paa sta­tis­tiik­kaa työl­lis­ty­mi­ses­tä tut­kin­non jäl­keen ale­taan siis saa­maan vas­ta pik­ku­hil­jaa.

– Meil­lä ei myös­kään ole opis­ke­li­ja­ha­kuk­ri­tee­reis­sä, et­tä opis­ke­li­jan pi­täi­si ha­lu­ta eh­dot­to­mas­ti työl­lis­tyä val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen Sa­ta­kun­taan tai Suo­meen. Osa tu­lee sil­lä tar­koi­tuk­sel­la, et­tä ha­ke­vat tut­kin­non ja pa­laa­vat ko­ti­maa­han­sa. Ja osa ha­keu­tuu Bac­he­lor tut­kin­non jäl­keen yli­o­pis­toi­hin Mas­ter opin­toi­hin, Kai­nu sa­noo.

Sam­kin kan­sain­vä­lis­ten asi­oi­den koor­di­naat­to­ri Szil­via Si­mon-Nagy aut­taa työs­sään opis­ke­li­joi­ta Suo­meen ko­tou­tu­mi­ses­sa. Hän ajat­te­lee, et­tä työ­pai­kan löy­ty­mi­nen on rat­kai­se­vas­sa roo­lis­sa sii­nä, jää­kö opis­ke­li­ja val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen paik­ka­kun­nal­le. Toi­nen tär­keä asia ovat so­si­aa­li­set ver­kos­tot.

Yhä enem­män opis­ke­li­joi­den jou­kos­sa on myös per­heel­li­siä, jot­ka saa­pu­vat maa­han puo­li­soi­den­sa ja las­ten­sa kans­sa - tie­tyis­tä mais­ta lä­hes ai­na.

– Jos tul­laan per­heen kans­sa, sil­loin voi­si olet­taa, et­tä al­ku­pe­räi­nen suun­ni­tel­ma on eh­kä jää­dä Suo­meen, Si­mon-Nagy ar­vai­lee.

Puo­li­soi­den töi­den et­sin­tä voi kui­ten­kin osoit­tau­tua haas­teel­li­sek­si kie­li­muu­rin vuok­si. Ruo­ka­kus­kin tai sii­voo­jan töi­tä voi saa­da pel­käl­lä eng­lan­nin­kie­len tai­dol­la. Kui­ten­kin, usein puo­li­sot­kin ovat omas­sa maas­saan kor­ke­a­kou­lu­tet­tu­ja ih­mi­siä, ja toi­vo­vat en­si­si­jai­ses­ti löy­tä­vän­sä oman alan töi­tä. Si­mon-Nagy li­sää, et­tä moni olet­taa saa­van­sa töi­tä Suo­mes­ta hel­pom­min kuin se to­del­li­suu­des­sa käy, sil­lä suo­ma­lai­nen työ­kult­tuu­ri on eri­lai­nen kuin mo­nes­sa muus­sa maas­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la eng­lan­nin­kie­lel­lä voi ol­la hel­pom­pi työl­lis­tyä. Jos opis­ke­li­jan puo­li­so työl­lis­tyy esi­mer­kik­si Hel­sin­kiin, on ai­ka to­den­nä­köis­tä, et­tä jos­sain koh­taa koko per­he muut­taa pe­räs­sä.