Kunnilla ja sote-alueilla lihava riita kiinteistöistä
Vuonna 2023 sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta sote-alueille. Nämä alat toimivat ennen pääsääntöisesti kuntien itse omistamissa tiloissa. Sote-uudistuksessa tilat sovittiin vuokrattavaksi hyvinvointialueille. Vuokraksi sovittiin kuuden prosentin tuotto. Sopimuksesta syntyi monille kunnille hyvä tulonlähde, koska yleinen käytäntö kunnissa oli periä toimialoilta vuokria vain kustannusten verran. Kuuden prosentin tuotto on monissa kaupungeissa jopa selkeästi yli markkinahinnan.
Kun tämä kolme vuotta sitten tehty tuottosopimus loppuu ensi vuonna, neuvottelut kuntien ja hyvinvointialueiden välillä käyvät kiivaina. Hyvinvointialueet haluavat alentaa maksamiaan vuokria, koska pitävät niitä liian korkeina markkinahintoihin nähden.
Kunnat taas haluavat pitää hyvistä vuokratuotoista kiinni. Kunnat ovat neuvotteluissa vahvasti niskan päällä, koska korvaavia tiloja ei juuri ole. Jokainen ymmärtää, ettei terveysasemia, sairaaloita tai paloasemia ole liiemmälti tarjolla.
Toki hyvinvointialueet myös keskittävät palveluitaan niin, että osa kunnilta vuokratuista tiloista jää jopa tyhjilleen. Niissä kunnissa, joissa näin käy, tiloja on saatettu tarjota jopa entisen tapaan eli omakustannushintaan. Näin on käynyt etenkin taantuvien alueiden pienissä kunnissa.
Monin paikoin ollaan pattitilanteessa. Molemmilla, kunnilla ja hyvinvointialueilla, on äärimmäisen tiukka taloustilanne. Hyvinvointialueiden pitäisi kattaa kolmen vuoden aikana syntyneet alijäämät ensi vuoden aikana. Esimerkiksi Satakunta yltänee jo tänä vuonna nollatuloksen tai jopa plussalle. Vanhat alijäämät kuitenkin jäävät.
Rauman kaupungin talous on ollut muutamana viime vuonna vahvasti plusmerkkinen. Siihen ovat vaikuttaneet ratkaisevasti korona-ajan valtionosuudet, joita jaettiin runsaskätisesti, jotta kunnat pystyivät pitämään palveluita yllä pandemian aikana.
Viimeistään ensi vuonna tilanne muuttuu.
Hyvinvointialueiden talous on äärimmäisen tiukka, vaikka valtio antaakin alueille kaksi miljardia lisää rahaa. Yhteinen alijäämä oli viime vuonna 1,4 miljardia.
Palkkaharmonisointi on yksi kuluja nostava tekijä. Merkittävä on myös tieto- ja johtamisjärjestelmien yhtenäistäminen sekä jatkuvasti kasvanut vuokralääkärien käyttö.
Jotain kertoo jo Satakunnan tilanne: 10 000 työntekijän johtosuhteet pitää uudistaa ja toimintoja yhdistää. Oma lukunsa on digitaalisten palveluiden siirtäminen alueille. Työtä on tehty jo pitkään. Digitaalisten palveluiden uskotaan nostavan tuottavuutta.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja