Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Vii­me­ai­kai­set tie­dot Suo­men met­sien ti­las­ta ovat hä­lyt­tä­viä. Met­sis­tä ja maa­pe­räs­tä on tul­lut pääs­tö­jen läh­de, kun ne en­nen toi­mi­vat te­hok­kai­na hii­li­nie­lui­na.

Met­sä­a­si­an­tun­ti­ja Joo­nas Sal­men mu­kaan met­sän­hoi­dos­sa ko­ros­te­taan nyt en­tis­tä enem­män luon­non­mu­kai­suut­ta.

– Käy­tän­nös­sä se mer­kit­see esi­mer­kik­si avo­hak­kui­den vä­he­ne­mis­tä ja sitä, et­tä met­sä uu­dis­tuu ta­sai­ses­ti, hän sa­noo.

Sal­mi on Stora En­son met­sä­a­si­an­tun­ti­ja. Hä­nen alu­ee­naan ovat Rau­ma, Eu­ra­jo­ki, Eu­ra, Sä­ky­lä ja Py­hä­ran­ta.

Sal­men mu­kaan FSC-ser­ti­fi­oin­ti ede­saut­taa met­sän­hoi­dos­sa eko­lo­gis­ta, so­si­aa­lis­ta ja ta­lou­del­lis­ta kes­tä­vyyt­tä. Esi­mer­kik­si met­sän pin­ta-alas­ta jä­tet­tään vii­si pro­sent­tia py­sy­väs­ti met­sä­ta­lou­den ul­ko­puo­lel­le ja sa­man ver­ran hoi­de­taan luon­non­hoi­dol­li­ses­ti eli tur­va­taan bi­o­lo­gi­nen mo­ni­muo­toi­suus ja eli­nym­pä­ris­tö.

Ser­ti­fi­oi­dus­sa met­säs­sä kaik­ki kuol­leet puut sääs­te­tään. Hak­kuis­sa jä­te­tään vä­hin­tään kym­me­nen sääs­tö­puu­ta heh­taa­ria koh­den. Mo­net hyön­teis- ja lin­tu­la­jit saa­vat ra­vin­toa ja pe­sä­pai­kan näis­tä puis­ta.

Ve­sis­tö­jä taas suo­jel­laan niin, et­tä jär­vien ja lam­pien ran­taan jä­te­tään vä­hin­tään kym­me­nen met­rin suo­ja­kais­ta, jo­kien ja pu­ro­jen var­teen vie­lä enem­män. Näil­lä toi­men­pi­teil­lä ha­lu­taan suo­jel­la ran­ta­e­li­ös­töä ja ve­den laa­tua.

Myös leh­ti­pui­den mää­rää py­ri­tään li­sää­mään vä­hin­tään kym­me­neen pro­sent­tiin puus­tos­ta.

Sal­men mu­kaan met­sä­o­mis­ta­jis­sa on mo­nen­lais­ta vä­keä. Hän pu­huu van­han lii­ton vä­es­tä ja uu­des­ta su­ku­pol­ves­ta. Hä­nen mu­kaan­sa asi­an­tun­ti­jain­for­maa­ti­o­ta ote­taan­kin hy­vin vaih­te­le­vas­ti vas­taan.

– Py­rim­me ker­to­maan met­sä­no­mis­ta­jil­le edel­lä mai­ni­tuis­ta vaa­ti­muk­sis­ta ja sii­tä, mi­ten par­hai­ten tur­va­taan met­sän tuot­to ja met­sän mo­ni­muo­toi­suus, sa­noo Sal­mi ja muis­tut­taa, et­tä met­sän mo­ni­muo­toi­suus ja ta­lou­del­lis­ta kes­tä­vä toi­min­ta ei­vät ole vält­tä­mät­tä ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään.

– Hak­kuis­sa pi­tää men­nä met­sän eh­doil­la. Puus­toa ei kan­na­ta pääs­tää lii­an van­hak­si hin­nan mah­dol­li­sen nou­sun odot­te­lun ta­kia, hän huo­maut­taa.

– Kun puu tu­lee tiet­tyyn ikään, sen kas­vu hi­das­tuu, sa­moin kyky si­toa hii­li­di­ok­si­dia.

Nuo­ri met­sä taas si­too hii­li­di­ok­si­dia te­hok­kaas­ti. Sik­si met­sää pi­tää uu­dis­taa jär­ke­väs­ti.

Sal­men mu­kaan puun han­kin­ta on yh­teis­pe­liä. En­sin tar­kis­te­taan ha­kat­ta­vak­si suun­ni­tel­tu alue met­sä­no­mis­ta­jan kans­sa. Mer­ki­tään alue, sa­moin kuin säi­ly­tet­tä­vät ja kaa­det­ta­vat puut sekä mo­ni­muo­toi­suu­den vaa­ti­muk­set.

– It­se käyn pai­kan pääl­lä ja sel­vi­tän met­sä­no­mis­ta­jal­le sekä met­sä­u­ra­koit­si­jal­le hak­kuu­suun­ni­tel­man ja muut yk­si­tyis­koh­dat. Kun sit­ten teh­dään so­pi­mus, niin mi­kään ei tule yl­lä­tyk­se­nä, Sal­mi muis­tut­taa.

Suo­mes­sa hak­kuut ovat li­sään­ty­neet muun mu­as­sa sen jäl­keen, kun puun tuon­ti Ve­nä­jäl­tä lop­pui.

On­gel­mia on li­sän­nyt myös il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen. Al­kuun il­miö no­peut­ti met­sien kas­vua, mut­ta vii­me vuo­si­na il­mas­ton muu­tos on hi­das­tu­nut kas­vua.

Vas­taa­vas­ti puun tar­ve ei ole vä­hen­ty­nyt, vaan päin­vas­toin kas­va­nut. Muun mu­as­sa Stora En­so muut­ti Ou­lun pa­pe­ri­teh­taan suu­ri­ko­koi­sek­si pak­kaus­kar­ton­ki­teh­taak­si, jos­sa val­mis­te­taan val­kai­se­ma­ton­ta sel­lua, aal­to­pah­vin pin­ta­kar­ton­kia, pa­pe­ri­pus­si­kar­ton­kia ja ku­lut­ta­ja­pak­kaus­kar­ton­kia.

Sal­men mu­kaan puun ky­syn­tä on tänä vuon­na ol­lut on hy­vää ja sik­si ai­ka puun myyn­nil­le otol­li­nen.

Hä­nen mu­kaan­sa syk­sy on met­sä­o­mis­ta­jil­le se ai­ka vuo­des­ta, jol­loin kan­nat­taa kier­tää omas­sa met­säs­sä ja tar­kis­taa pui­den kun­to.

– Ajan­koh­tai­sia ja tar­kis­tet­ta­via asi­oi­ta ovat nyt tuu­len­kaa­dot ja kir­jan­pai­na­ja­tu­hot. Li­säk­si on hyvä pi­tää sil­mäl­lä, mil­lai­sia eläi­miä met­sään on pe­siy­ty­nyt, jot­ta ne voi­daan ot­taa huo­mi­oon met­sän­hoi­dos­sa.

Sal­men mu­kaan leh­tien pu­do­tes­sa puis­ta on hyvä tar­kis­taa met­sä ti­heys ja on­ko har­ven­nuk­sil­le tar­vet­ta.

– Met­sä­o­mis­ta­jien on myös hyvä tar­kis­taa, ovat­ko hir­vet käy­neet ke­sän ai­ka­na syö­mäs­sä tai­mi­koi­ta, Sal­mi huo­maut­taa.

Suo­men hii­li­nie­lu­va­je on niin suu­ri, et­tei sitä voi ko­ko­naan met­sä­hoi­dol­li­sin toi­men­pi­tein hoi­taa, ei ai­na­kaan ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä. Suo­men hii­li­nie­lu­vel­ka on nel­jän vii­me vuo­den ai­ka­na kas­va­nut ti­las­ton mu­kaan 111 mil­joo­naan ton­niin, eli sii­hen näh­den, mitä Suo­men EU-ta­voit­tees­sa ai­ka­naan so­vit­tiin. Suo­mi on­kin Ruot­sin ta­voin lä­hes­ty­nyt EU:ta ja pyr­ki­nyt vai­kut­ta­maan mah­dol­li­siin ta­lou­del­li­siin seu­raa­muk­siin, joi­ta hii­li­vel­ka ai­heut­taa.