Van­hem­man pol­ven ih­mi­set muis­ta­vat vie­lä hy­vin ajan, jol­loin sääs­tä­väi­syys oli hyve. Jopa kou­luis­sa opet­ta­jan pöy­däl­le tuo­tiin ker­ran vii­kos­sa sääs­tö­li­pas, jon­ne lap­set sai­vat su­jaut­taa mar­kan tai kak­si. Kou­lu­lai­nen sai sääs­töis­tä tun­nus­tuk­se­na vih­koon­sa lii­ken­ne­mer­kin. Opet­ta­ja myös ker­toi, mi­ten tär­ke­ää sääs­tä­väi­syys on.

Ku­lu­tu­syh­teis­kun­nas­sa sääs­tä­väi­syys ei ole hyve, vaan pahe. Raha pi­tää lait­taa kier­toon, jot­ta kan­san­ta­lou­den kak­ku kas­vaa ja työ­paik­ko­ja syn­tyy tai ai­na­kin säi­lyy. Suo­ma­lai­set uh­kaa­vat sääs­tää nyt kan­san­ta­lou­den hen­ki­hie­ve­riin. Ra­haa käyt­te­ly­ti­leil­lä on enem­män kuin kos­kaan, yli 70 mil­jar­dia. Kun mu­kaan las­ke­taan sääs­tö­ti­lit, nou­see sum­ma reip­paas­ti yli sa­dan mil­jar­din eu­ron.

On­gel­ma on van­ha tut­tu: sääs­te­tään pa­han päi­vän va­ral­le. Mitä enem­män sääs­te­tään, sitä var­mem­min se paha päi­vä tu­lee.

Suo­ma­lai­set on pe­lo­tel­tu hal­vaan­tu­nee­seen ti­laan. Niil­lä, joil­la ku­lu­tus­va­raa oli­si, li­sää­vät tal­le­tus­pus­ku­rei­taan. Pe­lä­tään lop­pu­ti­liä, tu­kien tiu­ken­nuk­sia ja ties mitä. Kyse ei ole mi­ten­kään poik­keuk­sel­li­ses­ta il­mi­ös­tä. 1990-lu­vun la­mas­sa kävi ihan sa­moin.

Suo­mes­sa on mant­ran omai­ses­ti tois­tet­tu sitä, mi­ten eläm­me vien­nis­tä. Pai­no­tus on saat­ta­nut luo­da sen ku­vaan, et­tä kun vien­ti ve­tää, kaik­ki on hy­vin. Näin se ei ti­las­to­jen va­los­sa­kaan ole. Vien­nin osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on al­le puo­let, run­saat 46 pro­sent­tia ja työ­pai­kois­ta vien­ti­te­ol­li­suu­den osuus on 42 pro­sent­tia.

Työl­li­syy­den ja ta­lou­den kan­nal­ta ko­ti­mai­nen ku­lu­tus on­kin ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää. Mut­ta niin kau­an kuin lop­pu­tu­lin pel­ko pai­naa yh­des­sä hei­ken­ty­neet työt­tö­myys­tur­van kans­sa, ei ku­lu­tus­vaih­de is­ke pääl­le. Iso ku­lut­ta­ja­ryh­mä muo­dos­tuu myös opis­ke­li­jois­ta ja osa­työ­te­ke­vis­tä. Hei­dän käy­tet­tä­vät va­ran­sa ovat vä­hen­ty­neet sa­maan ai­kaan hin­to­jen ja mui­den kus­tan­nus­ten nou­sun kans­sa.

Se kan­sa­no­sa, joka kor­jaa suu­rim­man hyö­dyn ve­ro­na­len­nuk­sis­ta, ei ku­lu­ta ai­kai­sem­paa enem­pää, vaan si­joit­taa ker­ty­vää va­ral­li­suut­taan osa­ke­sää­tö­ti­leil­le tai pörs­siin. Asun­toi­hin ei ra­haa lai­te­ta niin pit­kään kuin hin­nat las­ke­vat.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja