Tui­ja Saa­ri­nen

Vii­me vuon­na suo­ma­lai­sil­ta yri­tet­tiin hui­ja­ta Fi­nans­si­a­la ry:n mu­kaan yh­teen­sä 148 mil­joo­naa eu­roa, mikä on pe­rä­ti 38 pro­sent­tia enem­män kuin vuon­na 2024. Pan­kit on­nis­tui­vat es­tä­mään yli puo­let hui­jau­sy­ri­tyk­sis­tä, mut­ta ri­kol­li­sil­le pää­tyi sil­ti noin 72,5 mil­joo­naa eu­roa.

Eri­tyi­sen ylei­siä oli­vat tie­to­jen­ka­las­te­lu­hui­jauk­set, jois­sa uh­ril­ta py­ri­tään saa­maan esi­mer­kik­si verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia tai mak­su­kort­tien tie­to­ja. Toi­sek­si ylei­sin hui­jaus­tyyp­pi oli­vat niin kut­su­tut tur­va­ti­li­hui­jauk­set, jos­sa pan­kin edus­ta­jak­si esit­täy­ty­nyt soit­ta­ja väit­tää uh­rin ti­lil­lä ole­van epäi­lyt­tä­viä ta­pah­tu­mia ja va­kuut­taa, et­tä uh­rin ra­hat täy­tyy siir­tää tur­vaan ”tur­va­ti­lil­le”. To­del­li­suu­des­sa ra­hat siir­ty­vät ri­kol­li­sil­le.

Ket­kä lan­ke­a­vat näi­hin hui­jauk­siin?

– Vas­taus on, et­tä kaik­ki, to­te­aa pai­nok­kaas­ti ri­ko­sy­li­kons­taa­pe­li Jami Toi­vo­nen Lou­nais-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen ky­ber- ja pe­tos­tut­kin­ta­ryh­mäs­tä.

Toi­vo­nen oli pu­hu­mas­sa OP Län­si-Suo­men jär­jes­tä­mäs­sä Varo verk­ko­hui­ja­ria -tee­mail­las­sa Rau­mal­la vii­me vii­kon tiis­tai­na.

Toi­vo­nen, joka siis työk­seen tut­kii ky­ber­pe­tok­sia, ker­too it­se ol­leen­sa jo­kin ai­ka sit­ten pa­rin se­kun­nin pääs­sä hui­ja­tuk­si tu­le­mi­ses­ta.

– Olin pai­na­mas­sa säh­kö­pos­tii­ni tul­lut­ta link­kiä, en­nen kuin on­nek­si ha­vah­duin ti­lan­tee­seen. Hui­jauk­set muut­tu­vat koko ajan us­kot­ta­vam­mik­si.

Ri­kol­li­set siir­ty­vät ai­na sin­ne, mis­sä ih­mi­set ja omai­suus ovat, ja täl­lä het­kel­lä ne ovat ver­kos­sa. Tu­hoi­sim­pa­na verk­ko­hui­jauk­sen muo­to­na Toi­vo­nen pi­tää niin kut­sut­tu­ja rak­kaus­hui­jauk­sia.

– Rak­kaus­hui­jauk­set ovat tu­hoi­sim­pia sekä ra­hal­li­ses­ti et­tä emo­ti­o­naa­li­ses­ti. Hui­ja­rit ovat ää­ret­tö­män röyh­kei­tä. Uh­ri saa­daan ot­ta­maan lai­naa pan­kis­ta ja lä­hei­sil­tä, ja lo­pul­ta hä­nel­tä me­ne­vät omai­suu­den li­säk­si ih­mis­suh­teet. Jo­kai­nen voi miet­tiä, mi­hin tämä voi pa­him­mil­laan joh­taa.

Ai­na ei ole kyse pank­ki­ti­lil­le pää­sys­tä, vaan pank­ki­tun­nuk­sia ka­las­tel­laan myös, kos­ka ne ovat kei­no tun­nis­tau­tua. Hui­ja­ri voi ot­taa uh­rin ni­mis­sä lai­naa tai ava­ta kän­nyk­kä­liit­ty­män, jon­ka avul­la hän te­kee uu­sia hui­jauk­sia.

Jos va­hin­ko ta­pah­tuu, on ai­van en­sik­si otet­ta­va yh­teys omaan pank­kiin ja sen jäl­keen vas­ta po­lii­siin.

– Po­lii­sia kiin­nos­taa ta­pah­tu­man tark­ka ku­vaus. Ei kan­na­ta hä­tä­päis­sään pois­taa kän­ny­käs­tä tai tie­to­ko­neel­ta hui­ja­rin vies­te­jä, vaan säi­lyt­tää ne tut­ki­muk­sia var­ten.

Mitä enem­män hui­ja­ril­la on tie­to­ja meis­tä, sitä us­kot­ta­vam­pia hui­jauk­set ovat.

– Kan­nat­taa va­roa, mitä tie­to­ja it­ses­tään ne­tis­sä an­taa. Jos hui­ja­ri pys­tyy ra­ken­ta­maan juu­ri tiet­tyyn ih­mi­seen koh­dis­te­tun hui­jauk­sen, on­nis­tu­mi­sen mah­dol­li­suus kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti.

Verk­ko­hui­ja­rit saat­ta­vat hou­ku­tel­la ra­ha­muu­li­toi­min­taan. Vär­väys voi ta­pah­tua esi­mer­kik­si niin, et­tä hui­ja­ri pyy­tää saa­da siir­tää ra­haa ti­li­si kaut­ta ja lu­paa pal­ve­luk­ses­ta pro­vi­si­on. Po­lii­si pai­not­taa, et­tä omaa ti­liä ei tule lai­na­ta ke­nel­le­kään.

Ai­na on hyvä pi­tää mie­les­sä se, et­tä pan­kit ei­vät kos­kaan kysy pank­ki­tun­nuk­sia saa­tik­ka siir­rä pu­he­lun ai­ka­na tur­va­ti­lil­le ra­ho­ja. Tyy­pil­lis­tä hui­ja­reil­le on esiin­tyä esi­mer­kik­si ve­rot­ta­jan, Ke­lan, po­lii­sin tai vaik­ka­pa Tra­fi­co­min ni­mis­sä. Yleen­sä tar­jo­taan link­kiä, jota pi­tää kli­ka­ta.

– Hui­ja­rit ha­ke­vat kii­reen ja hä­dän tun­net­ta. On me­neil­lään eh­kä jo­kin toi­men­pi­de, joka pi­tää py­säyt­tää. Usein ku­vi­os­sa on mu­ka­na ak­tii­vi­nen ”si­joi­tus­neu­vo­ja”, ker­too OP:n pe­tos­tor­jun­nan asi­an­tun­ti­ja Roo­pe Ol­li­kai­nen.

Yk­si tapa pa­ran­taa pank­ki­a­si­oin­nin tur­val­li­suut­ta ne­tis­sä on kir­joit­taa ai­na pan­kin osoi­te se­lai­men ha­ku­kent­tään, ei siis käyt­tää Goog­le-ha­kua, jol­loin voi va­hin­gos­sa pää­tyä ai­dol­ta näyt­tä­väl­le va­le­si­vus­tol­le.

Verk­ko­hui­jauk­set ke­hit­ty­vät niin hur­jaa vauh­tia, et­tä pan­kit pys­ty­vät pää­a­si­as­sa lä­hin­nä re­a­goi­maan jäl­ki­kä­teen ti­lan­tei­siin.

– Pro­ak­tii­vi­suut­ta ta­voit­te­lem­me muun mu­as­sa pank­kien vä­li­sel­lä yh­teis­työl­lä. Jaam­me tie­tom­me hui­jauk­sis­ta ja py­rim­me jos­sain mää­rin en­na­koi­maan asi­oi­ta. On sel­vää, et­tä ri­kol­li­set hyö­dyn­tä­vät eri­lai­sia tren­de­jä ja liik­ku­vat siel­lä, mis­sä ra­ha­kin.

Ol­li­kai­nen muis­tut­taa vie­lä sii­tä, mikä on pa­ras suo­ja.

– Ter­ve epä­luu­lo on tär­kein omi­nai­suus hui­jauk­sil­ta suo­jau­tu­mi­ses­sa!

Pan­kit seu­raa­vat jat­ku­vas­ti mak­su­lii­ken­net­tään, ja mi­kä­li asi­ak­kaan ti­lil­lä on nor­maa­lis­ta poik­ke­a­vaa lii­ken­net­tä, se saa­te­taan het­kel­li­ses­ti py­säyt­tää ja sel­vit­tää ti­lan­ne asi­ak­kaan kans­sa.

OP Län­si-Suo­mes­ta to­de­taan, et­tä pank­ki ha­lu­aa tee­mail­to­jen ja muun opas­tuk­sen avul­la li­sä­tä ih­mis­ten tie­toi­suut­ta tär­ke­äs­tä ai­hees­ta.

– Eri­lai­set hui­jau­sy­ri­tyk­set kos­ket­ta­vat tänä päi­vä­nä kaik­kia, ja niis­tä tie­dot­ta­mi­nen on osa vas­tuul­lis­ta toi­min­taam­me, to­te­a­vat pan­kin­joh­ta­ja Satu Leh­ti­nen ja asi­ak­kuus­joh­ta­ja Yas­min Ruo­ho­mä­ki.