Rauman vanhan raatihuoneen restaurointi on valmis
Rauman raatihuoneen restauroinnissa tehtiin huomattava määrä monenlaisia malleja kaikista työvaiheista, joiden jälkeen valittiin lopullinen toteutus.
Ari Anteroinen
Rauman vanhan raatihuoneen restaurointi on ohi ja kohde aukeaa yleisölle 6.11.2026. Restaurointi alkoi 2024 loka-marraskuun vaihteessa. Aikataulu piti pääsääntöisesti kutinsa.
Restauroinnista ja pihan uudisrakennuksesta vastasi Rakennustyöt Ville Kauppi Oy. Se oli ainoa yritys, joka antoi vastauksensa Rauman kaupungin tarjouspyyntöön.
Annettu tarjous täytti vaaditut soveltuvuus- ja referenssivaatimukset ja oli sisällöltään tarjouspyynnön mukainen.
– Se oli pienoinen yllätys, ettei muita tarjouksia ollut. Oletus oli kuitenkin, että tällaisina aikoina kilpailua kaikissa hankkeissa olisi, ihmetteli toimitusjohtaja Valtteri Särkiniemi.
– Toki oli tiedossa, että referenssivaatimukset olivat melko kovat ja kohde oli haastava.
Vanhan Raatihuoneen restaurointiurakkaan sisältyi myös pihan uudisrakennuksen rakentaminen. Kuva: Ari Anteroinen
Referensseistä piti löytyä jo tehtyjä museokohteita ja tiettyjä vaatimuksia henkilöstön sekä aliurakoitsijoiden suhteen.
– Vaatimukset olivat poikkeuksellisen kovat, Särkiniemi luonnehti.
– Olemme vuosien varrella päässeet tekemään muun muassa Liedon harmaakivikirkon peruskorjausta. Siihen tehtiin poikkeuksellisesti myös laajennus pienen leipähuoneen muodossa. Sen perään tehtiin Auran puukirkon peruskorjaus. Aikaisemminkin olemme tehneet useampiakin kirkon peruskorjauksia, Särkiniemi luetteli.
Työpäällikkö ja raatihuoneen peruskorjaushankkeen projektipäällikkö Ilmari Penttilä sekä Särkiniemi palasivat noin viikko ennen avajaisia katsomaan lopputulosta ja näyttelyn pystyttämistä.
– Raatihuone luovutettiin käyttäjälle meidän osalta maaliskuun lopussa, Penttilä totesi.
– Pihatöitä ja luonnonkivisen aitamuurin korjauksia tehtiin vielä kesäkuun alkuun asti.
Esteetön sisäänkäynti tehtiin paikkaan, jossa joskus ennenkin on ollut ovi. Ovesta pääsee museokauppaan. Kuva: Ari Anteroinen
Kun kohde oli kaikinpuolin erikoinen ja osa Vanhaa Raumaa sekä Unescon maailmanperintökohdetta, niin varmaan sääntöjä ja pykäliä riitti?
– Tosi paljon oli palavereja ja tehtiin huomattava määrä monenlaisia malleja kaikista työvaiheista, joiden jälkeen valittiin vasta se lopullinen toteutus. Museoviraston puolesta erikoisasiantuntija Maarit Mannila oli aika vahvasti läsnä ja isossa roolissa. Pääsuunnittelijana arkkitehti Simo Freese oli myös tiiviisti mukana. Suomen huiput olivat työtä ohjaamassa, Penttilä määritteli.
Rakennusliikkeen puolelta kohteessa töissä oli kymmenkunta henkilöä.
– Toki toimiston puolelta hankintatöissä oli esimerkiksi Juhani Valtasella iso rooli, Penttilä muistutti.
Töissä oli rakennusliikkeen oman väen lisäksi arvatenkin muita kädentaitajia ja eri alojen osaajia.
– Oli iso määrä puuseppiä, rakennus- ja pintakonservaattoreita ja muita. Esimerkiksi kaikki sisämaalit on tehty täällä paikan päällä konservaattorin toimesta. Meidän maalauskumppanit sitten maalasivat seinät, kuvaili Penttilä.
Itse hän kertoi tilanneensa Saksasta savetettua kutterinlastua eristeeksi. Savetuksella on saavutettu palonkestävyyttä.
– Se ei pala liekillä, vaan vain hiiltyy.
Suurin yllätys restaurointitöissä oli Penttilän mukaan kellotornin huono kunto.
– Neljästä tukiparrusta kaksi oli läpilahoja, Penttilä tarkensi.
– Muuten mentiin työmäärällisesti aika lähelle sitä, mitä alunperinkin lähdettiin tekemään.
Kaksikko kertoi myös uudesta ulkorakennuksesta.
– Se kuului kokonaisurakkaan. Se on omanlaisensa muovieristeetön ja Poroton-harkkorunkoinen, jonka puuosa on tehty umpilankusta. Eli siellä on tolppaa tolpan kyljessä, jolloin siihen on saatu haluttu eristävyys, Penttilä selitti.
– Uudisrakennus on tehty vanhaa kunnioittaen, lisäsi Särkiniemi.
Parhaillaan Rakennustyöt Ville Kauppi Oy urakoi Raumalla muun muassa Kongsberg Maritimelle toimistosaneerausta sekä Euraan Pyhäjärvi-instituutin uusia tiloja. Samoin Köyliö-Säkylän Sähkölle nousee uusi pääkonttori.


