Raumalainen Turkka Suuriniemi viihtyy Saukonkadun pikkutalossaan: ”Vanha talo opettaa paljon”
Tuija Saarinen
Ensimmäisenä kuistilla on vastassa pienimuotoinen teatterin puvustamo. Talon isäntä Turkka Suuriniemi toivottaa lämpimästi tervetulleeksi ja selvittää samalla puhelimessa liian painavien teatterimiekkojen ongelmaa pitsiviikolla ensi-iltansa saavassa Hamletin murhat -näytelmässä, jonka hän ohjaa. Kun asia on hoidettu, on aikaa istua alas kahvikupposen kanssa.
– Tykkään kodistani ja viihdyn valtavan hyvin. Kutsun tänne myös mielelläni ystäviäni, toteaa Rauman Saukonkadulla asuva Suuriniemi.
Rappusilla on mukava istuskella aurinkoisina päivinä. Tänä kesänä talon pihan puoli saa uuden maalipinnan.
Saukonkadun ja sen vieressä kulkevan Säikänkadun talojen historia ulottuu 1930-luvun lopulle, jolloin Lönnström-yhtiöihin kuuluneen Ammus Oy:n ensimmäiset työntekijät rakensivat talot itselleen. Ne ovat keskenään samanlaisia tyyppitaloja, joille ovat tunnusomaisia muun muassa pyöreät ikkunat päädyissä.
Suuriniemen keltainen pikkutalo on rakennettu vuonna 1939. Alakerrassa ovat keittiö, makuuhuone ja olohuone; yläkerta on yksi yhtenäinen tila, joka on niin sanottua viistotilaa. Pohjakerroksesta löytyvät vielä sauna, kodinhoitohuone ja varasto. Kaikkiaan asuinneliöitä alakerrassa on 65.
– Tämä talo tuli tutuksi ja suorastaan kotoisaksi, kun teimme yhdessä edellisten asukkaiden, Pasi ja Taru-Taina Noran kanssa Eka kevät -musikaalia 2000-luvun alussa. Istuimme silloisen vaimoni Reetan kanssa tässä keittiössä vuoden päivät, ja kun Norat ehdottivat, että ostaisimme tämän heiltä heidän etsiessään isompaa asuntoa, se tuntui hyvältä ajatukselta.
Saukonkadun talot ovat niin sanottuja tyyppitaloja. Keskenään samanlaisia taloja on myös viereisellä Säikänkadulla.
Suurimmat remontit on tehty 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, muuttoa seuranneina vuosina.
– Kuistin remontoimme lämpimäksi heti muutettuamme. Ikkunan pokat tein itse. Kuistin ja eteisen välinen seinä purettiin, ja samassa yhteydessä laajensimme wc:tä ottamalla tilaa eteisestä. Kattokin uusittiin jossain vaiheessa.
– Vanha talo opettaa paljon. Harrastuksia ei tarvitsisi olla lainkaan, aina on jotain tekemistä.
Suuriniemi sai vuonna 2008 aivoinfarktin, ja sen jälkeen jaksaminen ei ole ollut samanlaista kuin ennen.
– Isoja remontteja ei ole enää tehty, vaan olen lähinnä ylläpitänyt talon kuntoa. Tänä kesänä esimerkiksi viimeistellään talon maalaus pihan puolelta.
Talossa on sähkölämmitys, mutta liikkumavaraa antavat olohuoneen ilmalämpöpumppu, makuuhuoneen pönttöuuni ja pohjakerroksessa oleva Porin Matti.
Omaa sisustustyyliään Suuriniemi ei osaa sen kummemmin luonnehtia. Värimaailma on tarkkaan aikanaan harkittu perinnevärikartan pohjalta ja se sopii talon henkeen. Keittiössä on Suuriniemen vanhempien ensimmäinen huonekaluostos, 1950-luvun astiakaappi. Olohuoneesta löytyy muun muassa kirpputorilta viidellä eurolla ostettu sohva.
Suuriniemi kehuu Saukonkadun yhteisöllisyyttä.
– Naapureiden kanssa morjestellaan ja jutellaan. Elämä oli tosin erilaista, kun kaikkien lapset olivat vielä pieniä ja juoksivat pihasta toiseen, muistelee Suuriniemi ripaus haikeutta äänessään.