Marko Jori: ”Lähiruoka on huoltovarmuutta”
Pienten lähiruokatuottajien on tänä päivänä vaikeaa saada tuotteitaan kaupan hyllylle.
Tuija Saarinen
Valtakunnallista Lähiruokapäivää juhlitaan koko tuleva viikonloppu, 6.‒7. syyskuuta. Sadat tilat ja muut maaseudun toimijat avaavat ovensa vierailijoille ympäri Suomen.
Yhden määritelmän mukaan lähiruokaa on kaikki ruoka, joka on kasvanut sillä alueella, minkä voi nähdä oman kylän kirkontornista. Jos kysytään asiaa Pyhäjärvi-instituutin sisältöjohtaja Marko Jorilta, vastaus on hieman toisenlainen.
– Puhuisin mieluummin paikallisesta ruoasta, mihin lähiruoaksi käännetty englanninkielinen termikin ”local food” viittaa. Paikallinen voi viitata laajaankin maantieteelliseen alueeseen. En myöskään lähtisi rajaamaan ulkopuolelle esimerkiksi satakuntalaisella pellolla kasvanutta hernettä, jos pussi on kiertänyt Helsingin keskusvaraston kautta paikalliseen kauppaan. Minulle se on lähiruokaa.
Eurassa sijaitseva Pyhäjärvi-instituutti työskentelee kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi Lounais-Suomen alueella. Se tekee asiantuntijatyötä myös laajemmin valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Instituutin taustalla on voittoa tavoittelematon säätiö. Yksistään tällä hetkellä on meneillään nelisenkymmentä eri hanketta.
Lähiruoan merkitys on monella tapaa iso.
– Sillä on merkitystä aluetaloudellisesti, kun raha pysyy omassa maakunnassa. Iso asia on myös se, että ostamalla paikallista ja suomalaista vahvistetaan ja tuetaan ruoan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Jos oma tuotanto on ajettu alas, niin yllättävä katkos toimitusketjussa aiheuttaa äkkiä sen, ettei hyllyyn saada tavaraa. Lähiruoka on yksi huoltovarmuuden tekijöistä paikallistasolla.
Lähiruokaa saa esimerkiksi suoraan tiloilta tai tehtaanmyymälöistä. Yksi vaihtoehto ovat REKO-lähiruokaringit. Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan.
– REKO-ringit ovat 2000-luvun mullistavin juttu! Kaikessa yksinkertaisuudessaan loistava idea, ja toimii paljon joustavammin kuin verkkokauppa.
Esimerkiksi Raumalla toimii REKO Rauman lähiruokarengas, jolla on Facebookissa noin 9 400 jäsentä.
Säkyläläinen Yrttipajan Maalaispuoti on yksi Lähiruokapäivän kohteista. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Petri Koivisto (vas.) esittelee Pyhäjärvi-instituutin sisältöjohtaja Marko Jorille ruusujuurijauhetta, josta tulee kenties seuraava vientihitti.
Satakunnassa on paljon isoja elintarvikealan yrityksiä, jotka käyttävät pääsääntöisesti satakuntalaisia raaka-aineita. Voidaan siis puhua paikallisesta ruoasta. Yli 50 henkeä työllistäviä elintarvikealan yrityksiä on maakunnassamme yksitoista. Sellaisia ovat muun muassa HK Food Siipikarja Raumalla, Kivikylän Kotipalvaamo Lapissa, Säkylässä ja Huittisissa, Apetit, Sucros ja Länsi-Kalkkuna Säkylässä, Mykora Eurassa, Saarioinen Huittisissa ja Satamaito Porissa.
– Kaikki eivät välttämättä miellä näitä yrityksiä nimenomaan satakuntalaisiksi.
Pienten lähiruokatuottajien on tänä päivänä vaikea saada tuotteitaan kaupan hyllylle.
– Kuluttajien ostovoima on heikentynyt, ja se näkyy ostovalinnoissa. Lisäksi halpuuttamiskisa on tuonut hyllyille halpismerkkejä, jotka ovat sitten vieneet tilaa pientuottajilta. Se on suurin haaste.
Tilanne on se, että samalla kun kaupat tekevät isoja voittoja, moni maatila joutuu lopettamaan toimintansa.
– Vuonna 2001 Satakunnassa oli 4 100 maatilaa. Viime vuonna määrä oli 2 459. Viimeksi kun jauheliha loppui kaupoista, syynä oli usean karjatilan toiminnan loppuminen.
Jori itse haluaa suosia lähiruokaa ja ostaa kotimaisia brändituotteita, olkoonkin, että ne saattavat olla hieman kalliimpia ja niiden eteen täytyy hieman nähdä vaivaa. Hän kehottaa kauppareissulla kiinnittämään huomiota ainakin muutamaan seikkaan.
– Kannattaa tarkistaa, löytyykö tuotteesta Joutsenlippu- tai Kotimaiset Kasvikset ry:n Sirkkalehtimerkki. Pakkauksista löytyy myös aina valmistusmaa ja valmistaja.
Tarjonta ruokatuotteiden osalta on tänä päivänä valtavaa.
– Ennen oli joko kokoperunaa tai perunamuusia, nyt on vähän toisin, naurahtaa Jori.
Lähiruokapäivä on kehitetty alun perin Satakunnassa.
– Se on ihan sopivaa, sillä löytyväthän täältä Suomen parhaat pellot! Ja paljon vettä niiden kastelemiseen.
Lähiruokapäivän verkkosivuilta löytyvät mukana olevat kohteet: www.lahiruokapaiva.fi