Aiempaa suurempi osa nuorista käytti useita opiskeluhuollon palveluita
Heli Laakkonen / STT
Opiskeluhuoltopalveluiden käyttö on joiltain osin edelleen vähäisempää kuin ennen koronaa, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiedot. Perusopetuksen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat kuitenkin käyttävät opiskeluhuoltopalveluja paljon.
Vajaa puolet perusopetuksen oppilaista ja noin 40 prosenttia toisen asteen opiskelijoista oli käynyt kouluterveydenhoitajalla, lääkärillä, kuraattorilla tai psykologilla lukuvuoden 2022–2023 aikana jostakin muusta syystä kuin terveystarkastuksessa.
Tiedot perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyjen tuloksiin.
THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolan mukaan kevään 2023 kyselyn tulosten vertaaminen koronavuosia edeltäneeseen palvelujen käyttöön kertoo, että oppilailla ja opiskelijoilla saattaa olla sellaista tuen tarvetta, johon opiskeluhuoltopalvelut eivät tällä hetkellä vastaa.
Viime vuonna 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 55 prosenttia käytti opiskeluhuoltopalveluita, kun pojilla vastaava luku oli 34 prosenttia. Vuoden 2019 vastaavat lukemat olivat 58 prosenttia tytöillä ja 40 prosenttia pojilla.
THL:n mukaan aikavälillä 2017–23 opiskelupalveluja käyttäneiden osuudet ovatkin pienentyneet etenkin pojilla. Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö lisääntyy tytöillä iän myötä, mutta vähenee pojilla. Tytöt käyttävät palveluja selvästi poikia enemmän. THL:n mukaan tytöt ilmoittivat selvästi poikia enemmän psyykkistä ja fyysistä oireilua viime vuoden kouluterveyskyselyssä. Vastaavanlaisia tuloksia oli saatu myös aiemmissa kyselyissä.
Lisäksi opiskeluhuoltopalveluiden käyttö on muuttunut niin, että entistä suurempi osa niistä, jotka asioivat opiskeluhuoltopalveluissa, käytti nyt useita, kolmea tai neljää eri palvelua. Syitä tähän voivat olla THL:n mukaan muun muassa tuen tarpeen lisääntyminen, ongelmien monimutkaistuminen ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltuminen.
Samassa palvelussa asioidaan aiempaa useammin. Vuonna 2017 noin joka kolmas kuraattorin asiakkaana oleva lukion 1. ja 2. vuoden tyttö oli käynyt kuraattorilla vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana, viime vuonna jo lähes puolet.
Puolitoistavuotiailla lapsilla puolestaan laajoihin terveystarkastuksiin pääsy on hyvin vaihtelevaa, kertovat THL:n alustavat tiedot.
Tietojen tarkkuutta heikentää osalla alueista potilastietojärjestelmän vaihdoksesta johtuva rekisteritietojen puutteellisuus. THL:n mukaan Apotti-järjestelmän käytön ongelmat vaikuttavat tietojen välittymiseen THL:n järjestelmiin.
THL:n saamien tietojen mukaan Päijät-Hämeessä laajojen terveystarkastusten kattavuus oli toissa vuonna liki 90 prosenttia ja Helsingissä ainoastaan 25 prosenttia. Muut hyvinvointialueet sijoittuvat näiden väliin. Helsinki on yksi alueista, joiden tietojen välittymisessä on ollut ongelmia.
THL:n kehittämispäällikkö Sanna Niemisen mukaan laajaan terveystarkastukseen kuuluu sekä terveydenhoitajan että lääkärin tapaaminen. Monella hyvinvointialueella on pula lääkärityövoimasta, mikä vaikuttaa osaltaan laajojen terveystarkastusten määrään, Nieminen kertoo.
Laajan terveystarkastuksen ajatuksena on käsitellä koko perheen hyvinvointia.
– Jos terveystarkastukseen ei pääse, koko perheen haasteet, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat tai jopa lähisuhdeväkivalta jäävät piiloon, Nieminen sanoo STT:lle.