Heli Laak­ko­nen / STT

Opis­ke­lu­huol­to­pal­ve­lui­den käyt­tö on joil­tain osin edel­leen vä­häi­sem­pää kuin en­nen ko­ro­naa, ker­to­vat Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen THL:n tie­dot. Pe­ru­so­pe­tuk­sen op­pi­laat ja toi­sen as­teen opis­ke­li­jat kui­ten­kin käyt­tä­vät opis­ke­lu­huol­to­pal­ve­lu­ja pal­jon.

Va­jaa puo­let pe­ru­so­pe­tuk­sen op­pi­lais­ta ja noin 40 pro­sent­tia toi­sen as­teen opis­ke­li­jois­ta oli käy­nyt kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­jal­la, lää­kä­ril­lä, ku­raat­to­ril­la tai psy­ko­lo­gil­la lu­ku­vuo­den 2022–2023 ai­ka­na jos­ta­kin muus­ta syys­tä kuin ter­veys­tar­kas­tuk­ses­sa.

Tie­dot pe­rus­tu­vat THL:n Kou­lu­ter­veys­ky­se­ly­jen tu­lok­siin.

THL:n yli­lää­kä­ri Mar­ke Hie­ta­nen-Pel­to­lan mu­kaan ke­vään 2023 ky­se­lyn tu­los­ten ver­taa­mi­nen ko­ro­na­vuo­sia edel­tä­nee­seen pal­ve­lu­jen käyt­töön ker­too, et­tä op­pi­lail­la ja opis­ke­li­joil­la saat­taa ol­la sel­lais­ta tuen tar­vet­ta, jo­hon opis­ke­lu­huol­to­pal­ve­lut ei­vät täl­lä het­kel­lä vas­taa.

Vii­me vuon­na 8.- ja 9.-luok­ka­lai­sis­ta ty­töis­tä 55 pro­sent­tia käyt­ti opis­ke­lu­huol­to­pal­ve­lui­ta, kun po­jil­la vas­taa­va luku oli 34 pro­sent­tia. Vuo­den 2019 vas­taa­vat lu­ke­mat oli­vat 58 pro­sent­tia ty­töil­lä ja 40 pro­sent­tia po­jil­la.

THL:n mu­kaan ai­ka­vä­lil­lä 2017–23 opis­ke­lu­pal­ve­lu­ja käyt­tä­nei­den osuu­det ovat­kin pie­nen­ty­neet eten­kin po­jil­la. Opis­ke­lu­huol­to­pal­ve­lu­jen käyt­tö li­sään­tyy ty­töil­lä iän myö­tä, mut­ta vä­he­nee po­jil­la. Ty­töt käyt­tä­vät pal­ve­lu­ja sel­väs­ti poi­kia enem­män. THL:n mu­kaan ty­töt il­moit­ti­vat sel­väs­ti poi­kia enem­män psyyk­kis­tä ja fyy­sis­tä oi­rei­lua vii­me vuo­den kou­lu­ter­veys­ky­se­lys­sä. Vas­taa­van­lai­sia tu­lok­sia oli saa­tu myös ai­em­mis­sa ky­se­lyis­sä.

Li­säk­si opis­ke­lu­huol­to­pal­ve­lui­den käyt­tö on muut­tu­nut niin, et­tä en­tis­tä suu­rem­pi osa niis­tä, jot­ka asi­oi­vat opis­ke­lu­huol­to­pal­ve­luis­sa, käyt­ti nyt usei­ta, kol­mea tai nel­jää eri pal­ve­lua. Syi­tä tä­hän voi­vat ol­la THL:n mu­kaan muun mu­as­sa tuen tar­peen li­sään­ty­mi­nen, on­gel­mien mo­ni­mut­kais­tu­mi­nen ja pal­ve­lui­hin ha­keu­tu­mi­sen kyn­nyk­sen ma­dal­tu­mi­nen.

Sa­mas­sa pal­ve­lus­sa asi­oi­daan ai­em­paa use­am­min. Vuon­na 2017 noin joka kol­mas ku­raat­to­rin asi­ak­kaa­na ole­va lu­ki­on 1. ja 2. vuo­den tyt­tö oli käy­nyt ku­raat­to­ril­la vä­hin­tään kol­me ker­taa lu­ku­vuo­den ai­ka­na, vii­me vuon­na jo lä­hes puo­let.

Puo­li­tois­ta­vuo­ti­ail­la lap­sil­la puo­les­taan laa­joi­hin ter­veys­tar­kas­tuk­siin pää­sy on hy­vin vaih­te­le­vaa, ker­to­vat THL:n alus­ta­vat tie­dot.

Tie­to­jen tark­kuut­ta hei­ken­tää osal­la alu­eis­ta po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­män vaih­dok­ses­ta joh­tu­va re­kis­te­ri­tie­to­jen puut­teel­li­suus. THL:n mu­kaan Apot­ti-jär­jes­tel­män käy­tön on­gel­mat vai­kut­ta­vat tie­to­jen vä­lit­ty­mi­seen THL:n jär­jes­tel­miin.

THL:n saa­mien tie­to­jen mu­kaan Päi­jät-Hä­mees­sä laa­jo­jen ter­veys­tar­kas­tus­ten kat­ta­vuus oli tois­sa vuon­na liki 90 pro­sent­tia ja Hel­sin­gis­sä ai­no­as­taan 25 pro­sent­tia. Muut hy­vin­voin­ti­a­lu­eet si­joit­tu­vat näi­den vä­liin. Hel­sin­ki on yk­si alu­eis­ta, joi­den tie­to­jen vä­lit­ty­mi­ses­sä on ol­lut on­gel­mia.

THL:n ke­hit­tä­mis­pääl­lik­kö San­na Nie­mi­sen mu­kaan laa­jaan ter­veys­tar­kas­tuk­seen kuu­luu sekä ter­vey­den­hoi­ta­jan et­tä lää­kä­rin ta­paa­mi­nen. Mo­nel­la hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la on pula lää­kä­ri­työ­voi­mas­ta, mikä vai­kut­taa osal­taan laa­jo­jen ter­veys­tar­kas­tus­ten mää­rään, Nie­mi­nen ker­too.

Laa­jan ter­veys­tar­kas­tuk­sen aja­tuk­se­na on kä­si­tel­lä koko per­heen hy­vin­voin­tia.

– Jos ter­veys­tar­kas­tuk­seen ei pää­se, koko per­heen haas­teet, esi­mer­kik­si päih­de- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mat tai jopa lä­hi­suh­de­vä­ki­val­ta jää­vät pii­loon, Nie­mi­nen sa­noo STT:lle.