Mar­ko Lep­pä­nen

Kun Hä­meen­lin­nan kau­pun­gin­joh­ta­ja Ol­li-Poi­ka Par­vi­ai­nen vie­rai­lee Rau­mal­la, hän so­lut­tau­tuu usein to­rin Pys­tö­kaf­fel­le kan­sa­lais­ten pa­riin.

Par­vi­ai­sen ha­vain­non mu­kaan Rau­mas­sa ja Hä­meen­lin­nas­sa on ko­ko­e­ros­ta huo­li­mat­ta pal­jon yh­tä­läi­syyk­siä. Vä­es­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa jul­kai­se­man ti­las­ton mu­kaan Hä­meen­lin­nas­sa on asuk­kai­ta 68 303, kun Rau­man vas­taa­va luku on 38 837.

– Mo­lem­mis­sa on sa­man­lais­ta gal­li­a­lais­ky­län hen­keä. Asi­at sa­no­taan suo­raan niin kuin ne ovat ja epä­koh­dat tuo­daan esil­le. Pi­dän sii­tä ta­vas­ta, Par­vi­ai­nen nau­rah­taa.

Mitä te­ki­sit, jos sai­sit ol­la päi­vän Rau­man vie­rai­le­va­na kau­pun­gin­joh­ta­ja­na?

– Kes­kus­te­li­sin pai­kal­lis­ten yrit­tä­jien kans­sa mat­kai­lun mah­dol­li­suuk­sis­ta se­son­kien ul­ko­puo­lel­la. Kou­lu- ja si­vis­tys­pal­ve­lut kiin­nos­tai­si­vat. Il­lal­la me­ni­sim­me vaik­ka Lu­kon tai Pal­lo-Ii­ro­jen pe­liin.

Rau­ma on Suo­men ole­mas­sa ole­vis­ta kau­pun­geis­ta kol­man­nek­si van­hin ja Hä­meen­lin­na van­hin si­sä­maa­kau­pun­ki. Jos Rau­ma on tun­net­tu meri- ja pa­pe­ri­te­ol­li­suu­des­ta, Hä­meen­lin­na pai­not­tuu te­räs- ja puo­lus­tus­te­ol­li­suu­teen.

– Hä­meen­lin­nas­ta puut­tuu Rau­man kal­tai­nen eheä his­to­ri­al­li­nen alue, vaik­ka meil­lä on pal­jon van­haa esi­mer­kik­si lin­nan ym­pä­ris­tös­sä. Se vai­kut­taa ra­ken­nusp­ro­jek­tei­hin, kos­ka ai­na jos­tain put­kah­taa esiin joku vii­kin­ki­miek­ka.

Pie­net ja kes­ki­ko­koi­set suo­ma­lais­kau­pun­git hil­je­ne­vät usein tal­vi­kau­si­na. Par­vi­ai­sen mie­les­tä tu­ris­min li­säk­si oli­si hyvä miet­tiä sitä, et­tä asuk­kaat viih­tyi­si­vät ko­ti­paik­ka­kun­nal­laan ym­pä­ri vuo­den.

Se liit­tyy isom­paan yh­teis­kun­nal­li­seen on­gel­maan: suo­ma­lai­set ovat pak­kau­tu­mas­sa Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen kal­tai­siin kas­vu­kes­kuk­siin. Kun sa­maan ai­kaan syn­ty­vyys las­kee, edes­sä on pal­jon poh­dit­ta­vaa.

Par­vi­ai­nen kan­nat­taa vah­vas­ti sitä, et­tä Suo­mi pi­de­tään laa­jas­ti asut­tu­na. Hä­nen mie­les­tään var­sin­kin itäi­sen Suo­men asut­ta­mi­nen on tär­ke­ää tur­val­li­suu­den­kin ta­kia.

– Maa­han­muut­to on kes­kit­ty­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, kun taas pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la oli­si mah­dol­li­suus hoi­taa ko­tout­ta­mi­nen pa­rem­min, kos­ka yh­tei­söt ovat tii­viim­piä.

Par­vi­ai­nen huo­maut­taa, et­tä isois­sa kau­pun­geis­sa on kes­ki­tyt­ty pal­jon pien­ten asun­to­jen ra­ken­ta­mi­seen, kun pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa oli­si tar­jol­la väl­jem­pää asu­mis­ta – hal­vem­mal­la.

– Pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa pi­täi­si ol­la asen­ne, et­tä uu­det asuk­kaat toi­vo­te­taan ter­ve­tul­leek­si. Yh­tei­sö­jen pi­täi­si pi­tää enem­män ään­tä ulos­päin.

Par­vi­ai­nen ei var­si­nai­ses­ti suun­ni­tel­lut kos­kaan po­liit­tis­ta uraa, mut­ta Tam­pe­reel­la opis­kel­les­saan hän ajau­tui mu­kaan Vih­rei­den toi­min­taan. Hän työs­ken­te­li kan­sa­ne­dus­ta­ja­na 2015–2019. Ny­kyi­sin hän on si­tou­tu­ma­ton.

– Olin päät­tä­nyt ol­la kan­sa­ne­dus­ta­ja­na mak­si­mis­saan kak­si kaut­ta. Mie­les­tä­ni ke­nel­le­kään ei tee hy­vää ol­la edus­kun­nas­sa koko elä­mää, kos­ka yh­teys muu­hun työ­e­lä­mään ka­to­aa no­pe­as­ti, Par­vi­ai­nen poh­tii.

Kun Par­vi­ai­nen toi­mi edus­ta­ja­na, Suo­mes­sa elet­tiin mo­nes­sa mie­les­sä hy­vää ai­kaa, vaik­ka esi­mer­kik­si vuo­den 2015 tur­va­paik­kak­rii­si ai­heut­ti mie­tit­tä­vää maan joh­dol­le.

Par­vi­ai­nen huo­maut­taa, et­tä po­liit­ti­nen ja yh­teis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­luil­ma­pii­ri jyrk­ke­ni pal­jon jo hä­nen ai­ka­naan.

– En ty­kän­nyt räk­syt­tää. Oma läh­tö­koh­ta­na on, et­tä ih­mi­set pyr­ki­vät pää­sään­töi­ses­ti hy­vään, ja kyse on usein kei­noi­hin liit­ty­vis­tä nä­ke­my­se­rois­ta. Ajan hen­ki ei sitä ajat­te­lu­ta­paa tu­ke­nut, ja niis­tä ajois­ta ti­lan­ne on vie­lä huo­non­tu­nut.