Opiskeluhuoltopalvelujen työajasta merkittävä osa menee oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin
STT
Iso vastuu lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidosta on valunut koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluille. Asiasta kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusi selvitys.
Lukuvuonna 2023–2024 toisen asteen opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten asiakastyöajasta 40–80 prosenttia meni mielenterveysongelmiin, selvityksessä todetaan. Vastaava luku oli perusopetuksessa 20–40 prosenttia.
Tilanne oli samanlainen jo edellisessä selvityksessä toissa vuonna.
THL:n kyselyyn vastasi vajaat 1 700 opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaista huhti–toukokuussa. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisia ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja lääkärit sekä psykologit ja kuraattorit.
– Opiskeluhuoltopalvelujen tehtävä on tarjota varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Muiden palvelujen puuttuessa niistä on kuitenkin muodostunut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelu eikä ehkäisevälle työlle jää aikaa, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola tiedotteessa.
Kaikki opiskeluhuoltopalvelut siirtyivät kunnista hyvinvointialueiden vastuulle viime vuoden alun sote-uudistuksen myötä. THL:n mukaan hallitus on kuitenkin pohtinut palvelujen siirtämistä takaisin kuntiin.
THL katsoo, että opiskeluhuoltopalvelut täytyisi pitää jatkossakin hyvinvointialueilla. THL perustelee tiedotteessaan tätä sillä, että alueiden järjestämisvastuu antaa hyvät lähtökohdat sille, että palvelujen saatavuus ja laatu saadaan yhdenmukaiseksi.
THL ehdottaa kolmiportaista mallia, jolla yhdenmukaistettaisiin palveluja kansallisesti. Mallissa opiskeluhuoltopalvelun rooli olisi tukea lievissä ongelmissa ja nimenomaan ehkäistä mielenterveysongelmia.
Keskivaikeissa ongelmissa siirryttäisiin perustason mielenterveyspalveluihin. Vaikeimmissa tapauksissa apua lapselle tai nuorelle tulisi nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta.
