Luottamus digipalveluihin ja digilaitteisiin on yhä heikentynyt
Mimma Lehtovaara / STT
Suomalaisten luottamus digipalveluihin ja -laitteisiin on edelleen heikentynyt. Tuore digiturvabarometri osoittaa, että runsas kolmannes vastaajista toteaa luottamuksen heikentyneen esimerkiksi tietomurtojen, maailmantilanteen, huijausten ja tekoälyn vuoksi.
Tänä vuonna 36 prosenttia vastaajista kertoi luottamuksen heikentymisestä, kun viime vuonna vastaava luku oli 28 prosenttia. Moni kokee, että riski tulla huijatuksi olisi kasvanut, vaikka itse olisikin varovainen. Silti valtaosa vastaajista arvioi, että osaa käyttää digilaitteita ja -palveluita turvallisesti.
Vastaajista yli 80 prosenttia oli saanut huijaus- tai kalasteluviestejä sähköpostiin ja yli 70 prosenttia tekstiviestillä viimeisimmän vuoden aikana.
Joka kymmenes vastaaja kertoi luottamuksensa digipalveluiden turvallisuuteen vahvistuneen. Tämä luku on säilynyt kutakuinkin ennallaan viime vuoden mittaukseen verrattuna.
– Ottaen huomioon, kuinka paljon viimeisen vuoden aikana kansalaiset ovat itse saaneet erilaisia verkkorikollisten huijausyrityksiä, lukeneet mediasta viikoittain henkilöistä, jotka ovat menettäneet rahaa tai tietoja sekä organisaatioihin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä, näitä tuloksia voidaan pitää torjuntavoittona, Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku toteaa tiedotteessa.
Vaikka uhkia koetaankin, on luottamus päivittäiseen toimintaan digiympäristössä korkea. Vastaajista noin 85 prosenttia kokee digitaalisen toimintaympäristön melko tai erittäin turvallisena arjessa ja työpaikalla. Vastaajat luottavat valtaosin myös viranomaisten kykyyn käsitellä turvallisesti tärkeitä tietoja.
Noin 90 prosenttia barometrin vastaajista kokee, että osaa itse käyttää digilaitteita ja -palveluita turvallisesti. Yli 70 prosenttia vastaajista oli viimeisen vuoden aikana esimerkiksi vaihtanut salasanoja turvallisemmaksi, huolehtinut tietokoneiden tai kodin älylaitteiden tietoturvapäivityksistä tai ottanut käyttöön kaksivaiheista tunnistautumista jossakin palvelussa.
Tekoälypalveluiden käyttö on edelleen varsin vierasta, sillä yli puolet vastaajista ei ollut käyttänyt lainkaan tekoälypalveluita. Niiden turvallisesta hyödyntämisestä kaivataankin lisätietoja ja oppia. Tekoälyn nopea kehittyminen huolettaa lähes kuutta vastaajaa kymmenestä. Vain noin joka viides luottaa, että tekoälypalvelut, kuten esimerkiksi ChatGPT, käsittelevät vastaajan omia tietoja turvallisesti.
Digiturvabarometrin tuottaa Digi- ja väestötietovirasto ja sen kyselyyn vastasi 1 500 täysi-ikäistä suomalaista elokuussa.