Ari An­te­roi­nen

Jen­na Kar­hu­la on ol­lut koko pie­nen ikän­sä ta­val­la tai toi­sel­la te­at­te­rin kans­sa te­ke­mi­sis­sä.

– Lap­se­na en niin­kään ol­lut te­at­te­ri­tou­huis­sa, mut­ta esi­mer­kik­si isä­ni oli kova käy­mään te­at­te­ris­sa ja vei mi­nu­a­kin. Näin nuo­rem­pa­na jo jo­tain sel­lai­sia Wal­ta­rei­ta tai mui­ta, mitä en var­maan sil­loin niin ta­jun­nut. Siel­tä se ki­pi­nä on läh­te­nyt, Kar­hu­la ker­too.

– Olen ol­lut ää­rim­mäi­sen kova jän­nit­tä­jä. Ylä­as­teel­la sain jon­kun ahaa-elä­myk­sen ja otin va­lin­nai­sai­neek­si il­mai­su­tai­don. Mut­ta ei sii­tä jän­ni­tyk­ses­tä ko­ko­naan eroon pääs­syt. Ja en­nen esi­tyk­siä kuu­luu­kin vä­hän jän­nit­tää.

Kar­hu­lal­la oli ka­ve­rei­ta, jot­ka oli­vat Rau­man Il­ta­näyt­te­li­jöis­sä.

– Hei­dän mu­ka­naan läh­din sil­le tiel­le. Sir­ke Lai­ne oh­ja­si Su­vi­te­at­te­riin Van­han hams­te­rin ho­tel­lin, mis­sä oli en­sim­mäi­nen roo­li­ni. Seu­raa­va­na ke­sä­nä Heik­ki Paa­vi­lai­nen oh­ja­si Sil­ta­lan peh­too­rin, Ky­syin, oli­si­ko te­at­te­ril­la jo­tain hom­mia. Vah­ti­mes­ta­rin paik­ka oli au­ki ja sitä kaut­ta pää­sin myös näyt­te­le­mään kis­saa ja po­roa Lu­mi­ku­nin­ga­tar-näy­tel­mään, muis­te­lee Kar­hu­la.

Rau­man Te­at­te­ris­sa vie­räh­ti lo­pul­ta seit­se­män vuot­ta.

– Vä­lis­sä oli joi­tain tau­ko­ja. Tein siel­lä ihan kaik­kea. Olin na­ri­kas­sa, li­pun­myy­jä­nä, kuis­kaa­ja­na, oh­jaa­jan as­sa­ri­na ja niin edel­leen. Sen jäl­keen olin Po­rin Te­at­te­ris­sa li­pun­myyn­nis­sä ja mark­ki­noin­nis­sa kym­me­ni­sen vuot­ta. Siel­tä Tu­run Samp­pa­lin­naan yh­dek­si ke­säk­si ja nyt ol­laan täs­sä.

Täs­sä tar­koit­taa tuot­ta­jan töi­tä vuon­na 2017 pe­rus­te­tus­sa Te­at­te­riyh­dis­tys Fa­kes­sa, jota pyö­ri­te­tään am­mat­ti­mai­sel­la ot­teel­la, vaik­ka har­ras­ta­ja­te­at­te­ri on­kin.

– Meil­lä tai­teel­li­ses­ta puo­les­ta vas­taa näyt­te­li­jä-oh­jaa­ja Lau­ri Ke­to­nen. Fa­kes­sa em­me ha­lua har­ras­tel­la, vaan tar­koi­tuk­se­na on teh­dä ta­so­kas­ta har­ras­ta­ja­te­at­te­ria, mää­rit­te­lee Kar­hu­la.

– Joku jos­kus ky­syi, mitä te­ki­sin, jos en te­at­te­ria. Vai­kea aja­tel­la. Koko ajan tämä on mie­les­sä, vaik­ka olen­kin myös Rau­man Pris­mas­sa töis­sä ja pyö­rit­te­len Tu­les-ta­loa, Kar­hu­la to­te­aa.

Tu­les ry:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja on Ke­to­nen ja Kar­hu­la on siel­lä­kin tuot­ta­jan roo­lis­sa. Kar­hu­lan äi­ti Rai­ja Reu­na­nen on pyö­rit­tä­nyt 20 vuot­ta Tu­les-ta­loa ja on ol­lut esi­merk­ki­nä, kuin­ka ti­lai­suuk­sia jär­jes­te­tään ja asi­oi­ta or­ga­ni­soi­daan.

– Vaik­ka te­at­te­ri­tou­hut al­koi­vat la­van puo­lel­ta ja nyt­kin on ol­lut hie­noa ol­la Kik­ka-mu­si­kaa­lis­sa la­val­la, niin koen ole­va­ni par­haim­mil­la­ni siel­lä taus­tal­la. Tyk­kään sää­tä­mi­ses­tä ja järk­kää­mi­ses­tä.

Fake on esit­tä­nyt pää­a­si­as­sa näy­tel­miä ja mu­si­kaa­le­ja tal­vi­sin juu­ri Tu­les-ta­lol­la ja ke­säi­sin Py­hä­ran­nan Sant­ti­ol­la. Sa­tun­nai­ses­ti on esiin­nyt­ty muu­al­la­kin, ku­ten vaik­ka Eu­ran Sie­ra­vuo­res­sa tai Man­te­reen­pääs­sä, mut­ta Tu­les-talo ja Sant­tio ovat ne ko­ti­a­ree­nat.

Tänä syk­sy­nä Fake esiin­tyi Kik­ka-mu­si­kaa­lin­sa kans­sa myös muu­al­la Suo­mes­sa.

– Vas­taa­not­to on ol­lut hui­kea ja jen­gi on ty­kän­nyt. Hype Pro­duc­ti­ons tuot­ti kier­tu­een, Kar­hu­la se­lit­tää.

– So­hai­sim­me jo­hon­kin ih­mis­ten nos­tal­gi­a­näl­kään. Ylei­sös­sä on ol­lut tosi pal­jon hei­tä, jot­ka ovat jos­kus käy­neet Ki­kan kei­kal­la ja muis­te­li­vat sitä. Ja ha­lu­si­vat ko­vas­ti sii­tä ker­toa. Sit­ten ol­lut uu­dem­paa su­ku­pol­vea, jot­ka fa­nit­ta­vat Kik­kaa tosi pal­jon.

Kar­hu­la to­te­aa, et­tä jos kaik­ki me­nee hy­vin, esi­tyk­siä voi­daan ve­tää vie­lä jat­kos­sa­kin jos­sain.

– Vii­kol­la 41 on vie­lä kak­si esi­tys­tä Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa, jot­ka on so­vit­tu mei­dän ja Uu­den­kau­pun­gin te­at­te­rin vä­lil­lä, huo­maut­taa Kar­hu­la.

En­si ke­sä­nä Sant­ti­ol­la pyö­rii mu­si­kaa­li Nun­nia ja kon­nia. Noin 40 hen­ki­lön cas­ting-ti­lai­suus on jo ol­lut ja lu­ku­har­joi­tuk­set al­ka­vat kuun lo­pul­la.

– Oli pal­jon uu­si­a­kin kas­vo­ja mu­ka­na, mikä on ki­vaa. Mut­ta mie­hiä sai­si ol­la li­sää, vink­kaa Kar­hu­la.