Jenna Karhula tykkää säätää ja järjestellä taustalla
”Fakessa emme halua harrastella, vaan tarkoituksena on tehdä tasokasta harrastajateatteria.”
Ari Anteroinen
Jenna Karhula on ollut koko pienen ikänsä tavalla tai toisella teatterin kanssa tekemisissä.
– Lapsena en niinkään ollut teatteritouhuissa, mutta esimerkiksi isäni oli kova käymään teatterissa ja vei minuakin. Näin nuorempana jo jotain sellaisia Waltareita tai muita, mitä en varmaan silloin niin tajunnut. Sieltä se kipinä on lähtenyt, Karhula kertoo.
– Olen ollut äärimmäisen kova jännittäjä. Yläasteella sain jonkun ahaa-elämyksen ja otin valinnaisaineeksi ilmaisutaidon. Mutta ei siitä jännityksestä kokonaan eroon päässyt. Ja ennen esityksiä kuuluukin vähän jännittää.
Karhulalla oli kavereita, jotka olivat Rauman Iltanäyttelijöissä.
– Heidän mukanaan lähdin sille tielle. Sirke Laine ohjasi Suviteatteriin Vanhan hamsterin hotellin, missä oli ensimmäinen roolini. Seuraavana kesänä Heikki Paavilainen ohjasi Siltalan pehtoorin, Kysyin, olisiko teatterilla jotain hommia. Vahtimestarin paikka oli auki ja sitä kautta pääsin myös näyttelemään kissaa ja poroa Lumikuningatar-näytelmään, muistelee Karhula.
Rauman Teatterissa vierähti lopulta seitsemän vuotta.
– Välissä oli joitain taukoja. Tein siellä ihan kaikkea. Olin narikassa, lipunmyyjänä, kuiskaajana, ohjaajan assarina ja niin edelleen. Sen jälkeen olin Porin Teatterissa lipunmyynnissä ja markkinoinnissa kymmenisen vuotta. Sieltä Turun Samppalinnaan yhdeksi kesäksi ja nyt ollaan tässä.
Tässä tarkoittaa tuottajan töitä vuonna 2017 perustetussa Teatteriyhdistys Fakessa, jota pyöritetään ammattimaisella otteella, vaikka harrastajateatteri onkin.
– Meillä taiteellisesta puolesta vastaa näyttelijä-ohjaaja Lauri Ketonen. Fakessa emme halua harrastella, vaan tarkoituksena on tehdä tasokasta harrastajateatteria, määrittelee Karhula.
– Joku joskus kysyi, mitä tekisin, jos en teatteria. Vaikea ajatella. Koko ajan tämä on mielessä, vaikka olenkin myös Rauman Prismassa töissä ja pyörittelen Tules-taloa, Karhula toteaa.
Tules ry:n hallituksen puheenjohtaja on Ketonen ja Karhula on sielläkin tuottajan roolissa. Karhulan äiti Raija Reunanen on pyörittänyt 20 vuotta Tules-taloa ja on ollut esimerkkinä, kuinka tilaisuuksia järjestetään ja asioita organisoidaan.
– Vaikka teatteritouhut alkoivat lavan puolelta ja nytkin on ollut hienoa olla Kikka-musikaalissa lavalla, niin koen olevani parhaimmillani siellä taustalla. Tykkään säätämisestä ja järkkäämisestä.
Fake on esittänyt pääasiassa näytelmiä ja musikaaleja talvisin juuri Tules-talolla ja kesäisin Pyhärannan Santtiolla. Satunnaisesti on esiinnytty muuallakin, kuten vaikka Euran Sieravuoressa tai Mantereenpäässä, mutta Tules-talo ja Santtio ovat ne kotiareenat.
Tänä syksynä Fake esiintyi Kikka-musikaalinsa kanssa myös muualla Suomessa.
– Vastaanotto on ollut huikea ja jengi on tykännyt. Hype Productions tuotti kiertueen, Karhula selittää.
– Sohaisimme johonkin ihmisten nostalgianälkään. Yleisössä on ollut tosi paljon heitä, jotka ovat joskus käyneet Kikan keikalla ja muistelivat sitä. Ja halusivat kovasti siitä kertoa. Sitten ollut uudempaa sukupolvea, jotka fanittavat Kikkaa tosi paljon.
Karhula toteaa, että jos kaikki menee hyvin, esityksiä voidaan vetää vielä jatkossakin jossain.
– Viikolla 41 on vielä kaksi esitystä Uudessakaupungissa, jotka on sovittu meidän ja Uudenkaupungin teatterin välillä, huomauttaa Karhula.
Ensi kesänä Santtiolla pyörii musikaali Nunnia ja konnia. Noin 40 henkilön casting-tilaisuus on jo ollut ja lukuharjoitukset alkavat kuun lopulla.
– Oli paljon uusiakin kasvoja mukana, mikä on kivaa. Mutta miehiä saisi olla lisää, vinkkaa Karhula.
