Rauman korvetit kiinnostivat ruotsalaista vierasta
Mattias Karlsson vakuuttui raumalaisesta laivanrakennuksesta.
Pauli Uusi-Kilponen
Työministeri Matias Marttinen toi Ruotsin moderaattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan tutustumaan RMC:n telakan toimintaan.
– Olen vaikuttunut näkemästäni, kehui Mattias Karlsson.
Hänelle Raumalle tulo oli vastavierailu. Matias Marttinen esitti kutsun vieraillessaan Tukholmassa muutama viikko sitten.
Erityisesti vierasta kiinnosti sota-alusten eli korvettien rakentaminen. Laivoissa yhdistyvät suomalainen moderni laivanrakennus ja ruotsalainen teknologia asejärjestelmineen.
Vierailijaa ihastutti myös kolmen aluksen samanaikainen rakentaminen. Tällaisten prosessien hallinta on vaativaa. Se kertoo osaamisen vahvistumisesta, nostaa tuottavuutta ja luo varmuutta tiukkojen aikataulujen pitämiseen.
– Telakanjohtaja Mika Nieminen on tuonut hyvin konservatiiviseen laivanrakennukseen ja telakkatoimintaan ylipäätään modernit tekemisen prosessit, Marttinen kehui.
Marttinen ja Karlsson keskustelivat mahdollisuudesta luoda entistä suurempi pohjoismainen meriteollisuusklusteri, jossa maiden osaamisen vahvuudet voitaisiin yhdistää parhaalla mahdollisella. Heidän mukaansa myös molempien maiden Nato-jäsenyys voi avata uusia laivanrakennusmahdollisuuksia.
– Monet Naton jäsenmaat pohtivat sotalaivastonsa kasvattamista, sanoo Marttinen ja näkee tässä mahdollisuuksia myös Rauman telakan suuntaan.
Suomessa jäämurtajakalusto on vanhaa ja uusimiseen on tarvetta. Kaluston uusimisesta käydään keskusteluja. Ruotsissa suunnitelmat ovat Karlssonin mukaan jo pidemmällä.
Hän, kuten Marttinenkin, näkee nyt tärkeänä, että keskustelua pohjoismaisesta yhteistyöstä pidetään yllä, kuten myös suunnitelmia meriteollisuusklusterista.
– Eli keskustelua olisi hyvä käydä monella tasolla, muun muassa pääministerien kesken, pohti Marttinen.
Hänen mukaansa meriteollisuudessa on nyt menossa monia prosesseja samanaikaisesti, ja hänellä on vakaa usko siihen, että ajanoloon nämä prosessit ja keskustelut poikivat positiivisia uutisia myös Rauman osalle.
Raumalta kaksikon matka suuntautui Säkylään, Porin Prikaatiin, jossa he tutustuivat muun muassa suomalaiseen sotilaskoulutukseen.
Elokuun lopulla kolmannen Pohjanmaan-luokan monitoimikorvetin rakentamisen aloitusjuhlassa puhunut hankkeen projektijohtaja Timo Ståhlhammar totesi muun muassa, että Pohjanmaa-luokan korveteista on muodostumassa tuote, jota voidaan esitellä ja markkinoida kansainvälisesti. Tällaisen alusten tarve on lisääntynyt turvallisuuspoliittisten jännitteiden kasvaessa.
– Erityisesti Pohjois-Euroopassa on tunnistettu tarve tämän kokoluokan, vaativiin olosuhteisiin soveltuville aluksille. Tarve on välitön ja RMC:llä on kyky vastata siihen, projektijohtaja sanoi.
Korvettien rakentaminen on poikkeuksellisen vaativa projekti. Eikä vähiten sen takia, että tätä ennen Suomessa ei ole rakennettu sota-aluksia 20 vuoteen. Se on merkinnyt kaiken rakentamista alusta alkaen eli suunnittelusta operatiivisiin prosesseihin. Ilman parhaiden asiantuntijoiden rekrytoimista tällainen ei olisi onnistunut.
Projektijohtajan mukaan RMC:llä tässä on menestytty hienosti.
– Ensimmäisen aluksen rakentaminen toimi pilottina, jonka antamat kokemukset ja opit kyettiin nyt siirtämään sarjatuotantoon, sanoi Timo Ståhlhammar.