Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Kyse ei ole Len­ni Hä­mä­läi­sen koh­dal­la vain lah­jak­kuu­des­ta. Yh­tä pal­jon kyse on val­ta­vas­ta ja pit­kään jat­ku­nees­ta työs­tä luis­te­lun ke­hit­tä­mi­sek­si.

– Es­poon Kiek­ko­seu­ras­sa mi­nul­la oli eri­no­mai­nen luis­te­lu­val­men­ta­ja. Per­se ma­ta­lal­la, te­rän käyt­töön huo­mi­o­ta, hän huu­te­li ja minä nöy­rä­nä poi­ka­na tein niin, nau­res­ke­lee Len­ni Hä­mä­läi­nen.

Hän tuli Luk­koon 16-vuo­ti­aa­na. Kun ikää oli vä­hän, piti myös van­hem­pien hy­väk­syn­tä siir­toon saa­da. Lu­kon ju­ni­o­riur­hei­lu­joh­ta­ja Timo Elo pu­hui hei­dän kans­saan ja kun Len­nil­lä oli kova halu pääs­tä ke­hit­ty­mään Lu­kon laa­duk­kaa­seen ju­ni­o­ri­val­men­nuk­seen, oli siir­to no­pe­as­ti sel­vä.

– Tätä pää­tös­tä ei ole tar­vin­nut ka­tua, pai­not­taa Hä­mä­läi­nen.

Hän te­kee yhä yli­mää­räi­siä har­joi­tuk­sia sen eteen, et­tä luis­tin liik­kui­si en­tis­tä vilp­paam­min ja ko­ko­nais­val­tai­nen pe­laa­mi­nen pa­ra­ni­si.

– Jouk­ku­et­ree­nien jäl­keen ve­dän oma­eh­toi­sen luis­te­lut­ree­nin, Len­ni ker­too ja sa­noo pi­tä­vän­sä yhä en­ti­sen luis­te­lu­val­men­ta­jan opeis­ta kiin­ni, muun mu­as­sa sii­tä, mi­ten ul­ko­te­rää käy­te­tään.

Hä­mä­läi­nen har­joit­te­lee yk­sik­seen myös tiet­ty­jä kik­ko­ja. Nii­tä hän tois­taa jat­ku­vas­ti, kun­nes ne al­ka­vat nä­kyä myös pe­leis­sä.

– Tois­to­jen kaut­ta nämä ki­kat jää­vät li­has­mus­tiin ja tu­le­vat pe­laa­mi­seen kuin it­se­sään, hän avaa.

Hä­mä­läi­sel­lä on mit­taa 180 sent­tiä ja pai­noa 85 ki­loa seu­ran il­moi­tuk­sen mu­kaan. Jää­kiek­koi­li­jak­si var­si on al­le pe­laa­jien kes­ki­mi­tan. Se ei kui­ten­kaan näy kul­ma­vään­nöis­sä. Hä­mä­läi­nen pär­jää niis­sä hy­vin.

– Ku­ten tuo pai­no­ni ker­too, niin sa­lil­la on vie­tet­ty ai­kaa, eten­kin pe­li­kau­den ul­ko­puo­lel­la, pal­jas­taa Hä­mä­läi­nen.

Tuo il­moi­tet­tu 180 sent­tiä on täyt­tä li­has­ta.

Lu­kon val­men­nus­joh­to on näh­nyt nuo­ren mie­hen ke­hit­ty­mi­sen ja ko­van ha­lun teh­dä työ­tä niin tree­neis­sä kuin lii­ga­pe­leis­sä. Hän pe­laa Mi­ka­el Ruo­ho­maan joh­ta­mas­sa, niin sa­no­tus­sa tu­los­ken­täs­sä, jos­sa toi­sel­la lai­dal­la vii­let­tää Alex Be­au­ca­ge.

– On hie­noa pääs­tä pe­laa­maan täl­lais­ten ket­ju­ka­ve­rien vie­rel­lä. Vä­lil­lä tun­tuu sil­tä, et­tä Ruo­ho­maal­la on sil­mät ta­ka­rai­vos­sa­kin. Hän nä­kee koko ken­tän, ryt­mit­tää hie­nos­ti pe­liä ja syö­töt läh­te­vät tar­kas­ti la­paan, ke­huu Hä­mä­läi­nen.

Tu­lo­syk­si­kös­sä pe­laa­mi­nen on kas­vat­ta­nut Hä­mä­läi­sen pe­li­ai­kaa ja hy­vät vie­rus­ka­ve­rit ede­saut­ta­vat oman pe­lin ke­hit­ty­mis­tä.

– Kun sit­ten tu­lee on­nis­tu­mi­sia, niin it­se­luot­ta­mus kas­vaa, ja sen myö­tä pe­li­roh­keus ja us­kal­lus py­syä kie­kos­sa, ana­ly­soi Hä­mä­läi­nen.

Kun Len­ni Hä­mä­läi­nen as­tuu kau­ka­loon, hä­nel­lä on koko ajan sata la­sis­sa. Joka ti­lan­tees­sa hän an­taa kaik­ken­sa. Lii­gan työ­te­li­äim­män pe­laa­jan tit­te­li ei oli­si kau­kaa ha­et­tu. Rau­ma­lai­sen kiek­ko­y­lei­sön suo­sik­ki hän jo on. Jot­kut ovat näh­neet sa­mo­ja pe­lil­li­siä piir­tei­tä kuin rau­ma­lai­sel­la kiek­ko­le­gen­dal­la, Mat­ti ”Möl­li” Kei­no­sel­la. Sa­maa ovat yl­lät­tä­vät ja no­pe­at pyö­räh­dyk­set nur­kis­sa, ku­ma­ra luis­te­lu­tyy­li ah­te­ri al­haal­la ja vim­mai­nen pe­liin osal­lis­tu­mi­nen.

Len­ni Hä­mä­läi­nen ei osaa ot­taa ver­tauk­seen kan­taa. Hän kun ei tie­dä Kei­no­ses­ta juu­ri muu­ta kuin ni­men.

Luk­ko on pis­te­mää­ril­lä ja sar­ja­si­joi­tuk­sel­la ai­ka­tau­lus­sa. Te­hois­sa on kui­ten­kin rut­kas­ti pa­ran­ta­mis­ta sii­hen näh­den, mi­ten jouk­kue pe­li­ti­lan­tei­ta hal­lit­see ja luo maa­li­paik­ko­ja. Eri­kois­ta vii­me vii­kon kah­des­sa pe­lis­sä oli se, et­tä Lu­kon pe­laa­ja teki vain yh­den osu­man ja Luk­ko nap­pa­si täy­den pis­te­po­tin. Lu­kon maa­lin Il­ves­tä vas­taan teki tam­pe­re­lais­ten oma pe­laa­ja, sa­moin kävi Koo­kool­le. En­sin kiek­ko pa­kin luis­ti­mes­ta omiin ja toi­sen osu­man pot­ki maa­li­vah­ti it­se si­sään.

– Mei­dän pi­tää ol­la ty­lym­piä vas­tus­ta­jan maa­lin edes­sä. Eli pi­tää men­nä röyh­ke­äs­ti sota-alu­eel­la. Kun pa­kit lau­ko­vat, täy­tyy mas­ki­mie­hen ol­la ai­na maa­li­vah­din edes­sä, Hä­mä­läi­nen kom­men­toi.

Hä­nen mu­kaan­sa näis­tä on pu­hut­tu pal­join. It­se to­teu­tuk­ses­sa on kui­ten­kin toi­vo­mi­sen va­raa, ai­na­kin tois­tai­sek­si. Hä­mä­läi­nen ei kui­ten­kaan ole huo­lis­saan ti­lan­tees­ta. Hä­nel­lä on va­kaa us­ko Lu­kon me­nes­tyk­seen. Pe­rus­te­lut­kin ovat us­kot­ta­via.

– Meil­lä on nyt vä­hän sa­maa kuin vii­me kau­del­la. Hiu­kan nah­ke­aa on, en­nen kuin peli aset­tuu uo­mil­leen. Joka uk­ko täs­sä jouk­ku­ees­sa kui­ten­kin us­koo, et­tä mes­ta­ruu­des­ta pe­la­taan, va­kuut­taa Hä­mä­läi­nen.

Omis­ta ta­voit­teis­taan hä­nel­lä on sel­keä kä­si­tys.

– Pi­täi­si ot­taa seu­raa as­kel eteen­päin ja tur­ha sitä on kiel­tää, et­ten miet­ti­si mah­dol­li­suu­des­ta pe­la­ta jo­ku­nen EHT-peli Lei­jo­nis­sa täl­lä kau­del­la.