Eduskunta alkoi käsitellä esitystä, joka mahdollistaisi reserviläisten kutsumisen rajavartijoiden tueksi – "Jos tilanne tulee nopeasti päälle, silloin pitää tulla hoitamaan tehtäviä"
Terhi Riolo Uusivaara / STT
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitteli eduskunnalle asevelvollisuuslakiin esitettyä muutosta, joka mahdollistaisi reserviläisten kutsumisen rajavartijoiden tueksi. Esitys oli lähetekeskustelussa tiistaina.
Siinä ehdotetaan, että Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettuja reserviläisiä voitaisiin määrätä kertausharjoituksiin nopeutetulla menettelyllä myös rajaturvallisuuden ylläpitämisen perusteella.
Häkkänen sanoi, että tällainen tilanne voisi johtua esimerkiksi laajamittaisesta välineellistetystä maahantulosta tai suuronnettomuuden tai pandemian vuoksi tehdystä rajasulusta tai valtakunnanrajan tehostetusta valvonnasta.
Lain tarkoituksena on myös ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä rajalla.
– Haluamme lähettää tällä vahvan viestin myös naapurivaltiolle, että Suomen rajaturvallisuus varmistetaan kaikissa oloissa kaikin mahdollisin keinoin. Eli ei ole mahdollista sellainen tilanne, että Suomessa kontrolli rajan osalta pettäisi, vaan olemme valmiita käyttämään siihen myös reserviläisiä ja kaikkia resursseja, joilla tilanne pidetään hallinnassa. Eli ei kannata edes yrittää, Häkkänen sanoi.
Lähetekeskustelussa esitys sai hyvin positiivisen vastaanoton myös oppositiosta. Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) kuitenkin sanoi, että esitys näyttäytyy tietyllä tavalla "purkkaratkaisuna" osana suurempaa kysymystä siitä, miten reserviläisiä ylipäätään käytetään erilaisissa tilanteissa ja miten kertausharjoitus on väline tuoda ihmisiä operatiiviseen toimintaan.
Kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) puolestaan totesi, että kertausharjoituksiin määrättävien reserviläisten kannalta on äärimmäisen tärkeää, että asiaa koskeva sääntely on täsmällistä, tarkkarajaista, oikeasuhtaista ja rajattu välttämättömään.
Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että reserviläisillä on oltava riittävä koulutus tehtäviinsä, eikä esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistaminen tai voimankäyttö saa olla ensisijaisesti reserviläisten tehtävä.
– On toki oltava selvää se, että millaiset ovat ne poikkeukselliset ja vakavat häiriötilanteet, joissa tällainen poikkeuksellinen kertausharjoitusmenettely on välttämätöntä ottaa käyttöön, Kyllönen sanoi.
Häkkänen vastasi, että tulevan puolustusselonteon yhteydessä katsotaan reservin kehittämisen kokonaisuutta ja reservin käyttömahdollisuuksia erilaisiin tapahtumiin ja tilanteisiin.
Hän sanoi uskovansa, että tulevaisuudessa kokonaisturvallisuuden tehtäväkenttä tulee reserviläisten osalta kasvamaan.
– Virkahenkilöstöä on vaikea saada ja se on erittäin kallista. Mutta yhä enemmän reserviläisiä ja vaikka muita siviilejä vapaaehtoisesti kouluttamalla laajoihin kokonaisturvallisuuden tehtäviin, huoltovarmuuden ylläpitämiseen, kyberturvallisuuden ylläpitämiseen, raja, kriittinen infra ja muut, niin näissä uskon, että voidaan edetä tulevina vuosina merkittävästikin eteenpäin.
Häkkänen sanoi, että pyrkimyksenä on antaa rajan avuksi kutsuttaville reserviläisille aikaa järjestää omat siviiliasiansa kuntoon ennen kertausharjoitusta. Laki mahdollistaisi kuitenkin myös normaalia kolmea kuukautta nopeamman kertausharjoituksiin määräämisen, jos välttämätön tarve sitä edellyttää.
– Jos tilanne tulee nopeasti päälle, silloin pitää tulla hoitamaan tehtäviä. Silloin pitää pystyä nopeasti järjestämään ne asiat, Häkkänen sanoi.
Laki on tarkoitus saada käsiteltyä eduskunnassa vielä ennen kesätaukoa.
