Liukasliikkeistä lätkäduunia – porilaissyntyinen Jussi Tupamäki otti vastuun nais- ja tyttökiekon kehityksestä
Nais- ja tyttökiekon lupauksia löytyy lännestäkin.
Vesa-Pekka Järvelä
Suomen jääkiekkoliittoon on perustettu uusi toimenkuva, joka vastaa nais- ja tyttökiekon kehityksestä. Liiton kehityspäälliköksi on valittu jääkiekon moniottelija Jussi Tupamäki.
– Tartuin ruoriin virallisesti toukokuun alussa. Uudella toimenkuvalla liitto haluaa kehittää erityisesti nais- ja tyttökiekon urheiluosaamista ja suomalaisen naiskiekon tasoa. Tehtävä on monipuolinen, haastava ja mielenkiintoinen. Haluan olla omalta osaltani viemässä suomalaista naiskiekkoilua eteenpäin kohti lajin terävintä kärkeä. Työsarkaa riittää, mutta olen valmis laittamaan itseni täysillä likoon, vakuuttaa Tupamäki.
Tupamäen pesti on tärkeä askel eteenpäin sekä sarjatoiminnan että maajoukkuepelaajien kehityksen näkökulmasta.
– Kehityspäällikön toimenkuvaan kuuluvat muun muassa Auroraliigan seuravierailut, urheilun laadunvalvonta ja mittarointi. Vastaan myös tyttöjen pelaajapolkujen selvitystyöstä yhdessä seurojen kanssa sekä suomalaispelaajien PWHL-, NCAA- ja yliopistopolkujen edesauttamisesta ja pelaajien urapolun edistämisestä.
Tupamäki tulee myös jatkamaan Auroraliigaan siirtyvän Mira Kuisman työtä alle 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen päävalmentajana.
Tyttöjen haastajamaajoukkue päätti Tupamäen johdolla huhtikuussa neljän maan turnauksen Tshekin Breclavissa voitokkaasti kaatamalla Sveitsin viime sekunnin maalilla 2–1.
– Voitimme kaikki kolme ottelua. Sveitsin lisäksi löimme Ruotsin 6–3 ja Tshekin jatkoajalla 5-4.
Pelaajien asennetta kiitelleen Tupamäen mukaan voittoisa Tshekin turnaus tarjosi joukkueelle arvokkaita ensimmäisiä yhteisiä kokemuksia.
– Startti oli lupauksia antava, sillä paransimme peli peliltä. Joukkueen rakentaminen ja yhteisen tekemisen kehittäminen jatkuvat vaiheittain tulevissa tapahtumissa. Kyse on yhteistyöstä – tehtävänäni on auttaa ja sparrata.
Tupamäki kertoo, että itse asiassa hänen valmennusuransa alkoi tyttökiekon parissa.
– Heidän kanssaan työskentely poikkeaa luonnollisesti hieman poikien ja miesten valmentamisesta. Suurta eroa ei silti ole. Yksi erottava seikka on siinä, että tytöt haluavat tietää, miksi joku treenikuvio tehdään. Pojat eivät sen sijaan yleensä palon kysele tai kyseenalaista, sanoo Tupamäki.
Porissa syntynyt ja Kankaanpäässä lapsuutensa viettänyt Tupamäki on nähnyt monet kiekkokuviot. Hän toimi pitkään muun muassa Viron miesten maajoukkueen päävalmentajana, JYPin miesten liigajoukkueen ja Auroraliiga-joukkue Team Kuortaneen apuvalmentajana sekä viimeksi KeuPa HT:n toimitusjohtajana.
– KeuPan tehtävä syvensi tietoa seuratoiminnan kokonaisuudesta.
Syksyllä 2017 Tupamäki sai päävalmentajan paikan EC Bregenzerwaldista. Komennus Alppiliigaan kesti vuoden. Seuraavaksi Tupamäelle palkkaa maksoi hetken HCDornbirn Bulldogs ja sitten italialainen Sterzing. Puolan KH Energa Torunissakin vierähti vuosi.
– Kaikki ne ovat jättäneet vahvan muistijäljen. Erityisellä lämmöllä ajattelen Itävallan aikaa ja Viron pitkää pestiä. Arvokkaista kokemuksista ja luoduista kontakteista tulee olemaan hyötyä nykyisessä pestissä ja myös tulevaisuudessa.
48-vuotias Tupamäki myöntää, että kyselyjä Keski-Euroopan suunnalta on tullut vielä viime aikoinakin.
– Olemme nyt asettuneet perheeni kanssa Jyväskylään. Emme halua lähteä 2,5-vuotiaan kanssa maailmalle vain sen takia, että isä haluaa valmentaa ulkomailla. Olen sitoutunut nyt täysillä tähän. Keskeltä Suomea on kiekkoammattilaisenkin hyvä operoida, sanoo Tupamäki.
Porissa syntynyt Jussi Tupamäki luotsasi kahdeksan vuotta Viron miesten maajoukkuetta. Kuva: Vesa-Pekka Järvelä
Lukosta nousee lahjakkuuksia
Jussi Tupamäen johtamassa U18-maajoukkueessa on ollut muutama nuori lupaus myös Länsi-Suomesta.
– Olin itsekin aiemmin keväällä seuraamassa Paneliassa ja Eurajoella, siellä kun pelattiin U20-vuotiaiden SM-sarjan otteluita. Mukana oli muun muassa Rauman Lukon viisikko: Tinja Tapani, Kiia Arola, Netta Siitonen, Ellen Tenhonen ja Emma Rissanen.
Jääkiekkoliiton aluevalmentajana toimiva Vesa Lehtonen kartoittaa länsirannikon pelaajatilannetta.
– Lätkässäkin tarvitaan tulisieluisia toimijoita, jolla on intohimoa ja halua kehittää pitkäjänteisesti suomalaista naiskiekkoa.
Länsirannikollakin kiekkoilee siis lupaavia tyttöjä.
– Naisleijonissa on nähty muun muassa kaksi satakuntalaista maalivahtia, kertoo Tupamäki.
Kausi 21-22 vierähti Tupamäeltä Puolan Torunissa. Kuva: Vesa-Pekka Järvelä


