Datakeskusten rakentaminen saa kovaa kritiikkiä vaikuttajilta
Suomessa on tällä hetkellä jo 40 datakeskusta ja lisää tulee. Satakuntaankin on suunnitteilla kahdeksan keskusta. Rauman Lakariin on tulossa mittava yksikkö, josta puhutaan Suomen teollisuushistorian yhdestä merkittävimmästä investoinnista.
Keskusten tulosta iloitaan eritoten paikallisesti. Niistä kunta saa kiinteistöveroa ja etenkin rakennusaikana ne työllistävät paljon. Sen jälkeen työllistämisvaikutuksen arvioidaan jäävän vähäiseksi.
Datakeskushankkeet ovat viime aikoina saaneet runsaasti kritiikkiä varsin arvovaltaiselta taholta. Jonkinlaisen avauksen kritiikeille esitti suursijoittaja Risto Siilasmaa, jonka mukaan Suomen tekoälykehitys oin harhateillä, jos maa rakennetaan täyteen ulkomaisten digijättien datakeskuksia.
Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura nosti Hufvudstadsbladetissa esiin kovia lukuja. Hänen mukaansa suurin yksittäinen verotuotto datakeskuksesta on ollut 11 miljoonaa euroa, mutta suurin arvonlisäveron palautus 240 miljoonaa euroa. Syy on tässä: konsernien sisäinen laskutus Suomen ulkopuolelle, investointien poistot ja arvonlisäveron palautukset.
Heikura kertoo Suomessa voimassa olevasta käytännöstä, jossa uudet datakeskukset voivat saada merkittävän arvonlisäveron palautuksen investoinneistaan. Isoista palautuksista nauttivat lähinnä globaalit digijätit.
Työllistämisestä hän ottaa paljon puhuvan esimerkin: vain 44 datakeskuksesta seitsemän työllistää yli 20 henkilöä. Yhdessä datakeskuksessa on töissä yli sata vakituista.
Kokoomuslainen euromeppi Aura Salla on niin ikään ottanut kriittisesti kantaa datakeskusten rakentamiseen nykyisillä ehdoilla. Hän mukaansa datakeskusten tulisi vastata omasta sähköstään eli niillä pitäisi olla tuottosopimus, ennen kuin ne voivat laitoksen rakentaa. Tällaisia käytäntöjä on jo useassa maassa.
Salla on samaa mieltä edellä mainittujen kanssa siitä, että suurimmat hyödyt valuvat yhdysvaltalaisille ja kiinalaisille digijäteille.
Irlanti on yksi esimerkki siitä, miten datakeskusten käyttämä runsas sähkö nostaa kotitalouksien sähkön hintaa kohtuuttomasti.
Datakeskukset kuluttavat nyt kaikesta tuotetusta sähköstä noin 22 prosenttia. Karkea arvio on, että niiden kulutus kasvaa vajaassa kymmenessä vuodessa yli 30 prosentin sähköntuotannostamme.
Datakeskuksista on kaivattu isoa piristysruisketta Suomen talouteen. Etenkin rakennusvaiheessa niillä on paikallisesti iso työllistävä vaikutus. Myöhemmin merkittävin taloudellinen hyöty voi koostua kuntien keräämästä kiinteistöverosta.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


