Vientivetoisessa palkkamallissa ongelmia
Pääministeri Petteri Orpon johtaman hallituksen tavoitteena on lakiin kirjattu vientivetoinen palkkamalli.
Lakiin kirjaaminen ei ole yksinkertainen asia. Ensinnäkin se törmää monessa kohdin kansainvälisen työjärjestön Ilon sääntöihin, joissa korostetaan sopimisen vapautta ja sopimista työmarkkinaosapuolten kesken.
Myös Suomen perustuslaissa on maininta sopimisen vapaudesta.
Vientivetoista mallia pohtinut työryhmä sai viime viikolla työnsä valmiiksi. Nyt esitys lähtee lausuntakierrokselle. Kriittisesti mallin lakiin kirjaamista vastustanut SAK ei ottanut kantaa esitykseen, vaan kannan se haluaa muodostaa vasta lausuntakierroksen jälkeen.
Erityisen mielenkiinnon kohteena on se, mitä työelämän professorit ja perustuslakiasiantuntijat esityksestä sanovat ja millaisia muutoksia he siihen esittävät.
Lain tarkoituksena on se laajasti hyväksi tunnustettu periaate, että vientiteollisuuden pitää määrittää palkankorotuksien ylärajan. Ongelmana on tuo lakiin kirjaaminen.
Tähän asti työmarkkinaosapuolet ovat tällaisen mallin linjanneet ja linjasta ovat liitot pitäneet kiinni työsopimuskaudesta toiseen.
Suomessa on puhuttu Ruotsin vientivetoisesta mallista. Se on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken, joten ongelmia ei ole kuten lakiin kirjaamisessa.
Hallituksen ajamassa mallissa muutoksen vaativat lainsäätämisjärjestyksen ja lopulta eduskunnan hyväksynnän.
Hallituksen mallissa valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta ei saa esittää viennin tason ylittäviä korotuksia.
Sikälikin tilanne on ongelmallinen, jos laki menisi läpi ensi vuonna, että kunta-alat ehtivät vuonna 2022 sopia viiden vuoden palkkaohjelmasta, jossa he saavat 3,6 prosentin korotuksen vuosittain yleisen linjan päälle lähes koko vaalikauden! Korotuksen koskevat lähes puolta miljoonaa työntekijää.
Työn tekemisen ehtojen kirjaaminen lakiin on sikälikin ongelmallista, että poliittisen vallan vaihtuessa käydään helposti epäoikeudenmukaiseksi koettujen lakien kimppuun. Kun sopimukset neuvotellaan ja hyväksytään työmarkkinaosapuolet kesken, on sitoutuminen päätöksiin aivan eri luokkaa kuin eduskunnassa enemmistöllä hyväksytyt.
Pauli Uusi-Kilponen