Uusi-Kilponen: Suomella hurja talouskasvu, kun veroaste oli ennätyskorkea
Poliittisessa verokeskustelussa on vedetty monesti mutkat suoriksi. Ihan kuin korkea verotus tietäisi automaattisesti ja joka tilanteessa talouskasvun tyrehtymistä tai ainakin merkittävää heikentymistä.
Suomen lähihistoria ei tue tällaista väitettä. Kun Suomen talous kasvoi 1990-luvun puolivälin jälkeen keskimäärin yli neljän prosentin vauhtia, kokonaisveroaste oli yli 45 prosenttia (nyt 42,5). Keskituloinen (nykyiseen kustannus- ja ansiotuloon suhteutettuna) maksoi 3 500 euron tuloistaan vuonna 1996 noin kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin kuluvana vuonna. Myös yhteisövero oli 1990-luvun loppupuolella 28 prosenttia keskimäärin, kun se nyt on 20 ja ensi vuoden alusta 18 prosenttia.
Nykyiseen verraten äärimmäisen kovasta yhteisöverokannasta huolimatta Suomessa vallitsi varsinainen investointibuumi. Uusia yrityksiä perustettiin ja entiset laajensivat tuotantoaan. Yritysten kannattavuus oli kovaa luokkaa ja taseet vahvistuivat laman jäljiltä.
Verotus on vain yksi tekijä kansantalouden kehityksessä. Suomen ainutlaatuisen nopeassa nousussa lamasta huippusuoritukseen liittyi hyvin moni asia.
Ensinnäkin työmarkkinoille tuli isiä ja äitejä koulutetumpi sukupovi. Se kykeni vastaamaan siihen valtavaan korkean teknologiseen kehitykseen, jota valtio tuki. Suomen tutkimus- ja tuotekehityspanokset olivat maailman korkeimmat suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.
Vaikka talouskasvu oli historiallisen kovaa, inflaatio pysyi hallinnassa, koska kolmikantaisesti ajettiin läpi 0-korotukset lähes kahden vaalikauden ajaksi. Suomi nousi kovasta kokonaisveroasteesta huolimatta maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.
Nyt meillä ei ole 1990-luvun loppupuolen Nokiaa, eikä hyvin koulutettua työvoimareserviä. Väkeä lähtee eläkkeelle enemmän kuin uusia tulee tilalle. Kaiken lisäksi koulutustasomme laskee.
Suomen nykytilaa voi sanoa halvaantuneeksi. Iso kuva on hukassa. Sen näkee jo yritystuissa. Rahaa syydetään vanhan säilyttämiseen, eikä uuden luomiseen. Kiistellään veron prosenteista, kun pitäisi keskustella isosta kuvasta, jossa ainoa maali on kestävä kasvu.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


