Suojelupäätöksillä Suomesta uhkaa tulla ulkomuseo
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ottaa Helsingin Sanomissa kantaa rakennusten suojelupäätöksiin Suomessa. Hän näkee ongelmia liian tiukoissa suojelupäätöksissä. Erityisesti raumalaisia kiinnostaa se, miten Vanhaa Raumaa koskevan uuden asemakaavan käy valitusprosessien jälkeen. Vanha kaava vaati ilman muuta päivittämistä. Siitä ole kahta sanaa. Hyvä kysymys on se, tehtiinkö samalla suojelumääräyksistä liian tiukka. Miten merkittävässä määrin tehtiin vaikuttavuusarvioita siitä, miten suojelumääräykset vaikuttavat kiinteistöjen arvoon ja sitä kautta omistajien intoon kunnostaa rakennuksia? Kysymys on sekin, miten vakuusarvojen käy, kun vakuutusyhtiöt eivät enää pääsääntöisesti vakuuta suojeltuja rakennuksia täydestä arvosta.
Suomessa kunnat ovat omilla kaavoituspäätöksillään suojelleet arviolta 32 000 rakennusta. Lisäksi 3 000 rakennusta on suojeltu erityislainsäädännöllä.
Kuntien omistamien kiinteistöjen kannalta on ongelmallista se, että niitä jää väkisinkin tyhjilleen, kun kouluja suljetaan ja julkisten rakennusten käyttö vähenee tai vanhat rakennukset eivät vastaa enää käyttötarkoitustaan. Esimerkiksi Raumalla on ongelmallisia kunnan omistamia kiinteistöjä muun muassa Seminaarimäellä, Tarvonsaaren koulu ja entinen niin sanottu kauppiksen rakennus Nortamonkadulla.
Kulttuurihistoriallisesti rakennukset ovat kiistatta arvokkaita ja edustavat oman aikansa rakennuskantaa. Niiden järkevä uusiokäyttö on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, samoin kuin myynti yksityisille tahoille. Kulut kiinteistöstä kuitenkin juoksevat ja purku on mahdotonta suojelun takia.
Rauma ei ole tuon ongelman kanssa yksin. Pikemminkin nuo Rauman kaupungin ongelmat ovat pieniä moniin muihin muuttotappiopaikkakuntiin nähden. Käyttämättömiä suojeltuja rakennuksia on jäänyt monen kaupungin ja kunnan käsiin paljon enemmän.
Viime vuonna voimaan tullut uusi rakennuslaki antaa mahdollisuuden asemakaavojen aiempaa juostavampaan päivittämiseen. Vielä on ennenaikaista arvioida sen vaikutuksia. Vaikutukset konkretisoituvat viipeellä. Vasta monien valituskierrosten jälkeen nähdään, miten uutta lakia tulkitaan.
On hyvä asia, että Kuntaliitossa kiinnitetään huomiota suojelupäätöksiin ja niiden vaikutuksiin. Aika on mitä otollisin sikälikin, että kunnilta siirtyy valtavasti rakennuskantaa hyvinvointialueiden käyttöön. Samalla kiinteistöjen käyttöä tehostetaan niin, että osa niistä jää tyhjilleen.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


