Onko etätyöstä asukasmäärän kasvattajaksi
Korona-aikana, jos joku sellaisen vielä muistaa, etätöiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Osa siitä on jäänyt pysyväksi, mutta useissa paikoissa on palattu joko täysin, tai melkein kokonaan läsnätöihin.
Suomen Yrittäjien työelämägallupin mukaan 53 prosenttia työelämässä olevista kertoo tehneensä etätöitä. Kokonaan etätöitä teki noin joka kymmenes. Suosituimpia monipaikkatyön tekopaikkoja olivat koti, työpaikka ja vapaa-ajan asunto.
Etätyön lisääntymisestä ennustettiin jo maakuntien väkimäärän vähenemisen kääntäjää. Loma-asuntoja ajateltiin muutettavan pysyviksi asunnoiksi suorastaan liukuhihnalta ja samalla pienenevien kuntien asukasmäärä kääntyisi jopa kasvuun kun kasvukeskuksissa asuneet muuttaisivat tekemään etätöitä maakuntiin.
Kamppailussa ihmisten vapaa-ajasta kaupungit ovat kuitenkin viemässä voiton. Vapaa-ajan palvelut ja toimintamahdollisuudet vetävät kuitenkin viihtymään kaupungeissa. Enemmistöllä keskustojen kaupat, liikunta- ja ravintolapalvelut vetävät vahvemmin puoleensa verrattuna maaseudun rauhaan ja luontoyhteyteen.
Monipaikkainen asuminen on mahdollista vain niille, joilla siihen on taloudelliset mahdollisuudet. Päiväkoti- ja kouluikäisten perheissä monipaikkaisuus ei toimi ja arki on helpompaa kaupugissa.
Yksinkertainen keino saada edes muutamia uusia asukkaita on muuttaa mökki vakituiseksi kodiksi. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi onnistuu joissakin kunnissa helposti. Esimerkiksi Eurajoki on ottanut myönteisen linjan ja saanut varmasti houkuteltua näin uusia vakituisia asukkaita kuntaan. Väkimäärän vähenemiseen keino ei taida riittää, mutta jokainen kuntaan tuleva ja pysyvästi jäävä veronmaksaja on varmasti tarpeellinen.
Samu Vahteristo
päätoimittaja