Olkiluodon neljännestä voimalasta turha haaveilla
Kun TVO:n ydinvoimalan kolmatta yksikköä rakennettiin, julkisissa puheenvuoroissa heitettiin, että neljäskin yksikkö sopisi kolmannen kylkeen. Sitä mukaa, kun kolmannen yksikön rakentaminen viivästyi ja hinta nousi, puheet hiipuivat. Massiiviset viivästykset ja kustannusarvion ylitykset tekivät tehtävänsä. Se ei muuta tilannetta, että poliittinen ja kansalaisten tuki ydinvoimalle on Suomessa historiallisen korkealla.
Uuden ydinvoimalan rakentaminen pelkästään markkinaehtoisesti ei ole kannattavaa nykyisillä sähkön hinnoilla. Muun muassa Fortum on ilmoittanut, että hinnan pitäisi olla selvästi nykyistä korkeampi ja vakaampi. Tarvittaisiin rakennusaikaista lainaa, tuotantotukea ja takuuhintaa. Mitään näistä ei ole tällä hetkellä luvassa.
Sähkön tarve kasvaa voimakkaasti. Suomessa tarvittaisiin lisää tasaisesti tuottavia laitoksia sekä säätövoimaa. Arvion mukaan sähkön tarve kasvaa kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Sekin on varovainen arvio.
Suomi tarvitsee lisää sähköä paljon esillä olleisiin datakeskuksiin, vihreän siirtymän hankkeisiin, teollisuuteen ja liikenteeseen. Jo nyt uusista ostetuista autoista puolet käyttää voimanlähteenä sähköä.
Suomeen syntyi tavallaan tyhjiö ydinvoimasta, kun Pyhäjoen hanke kaatui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Suomessa katseet ovat siirtyneet perinteisistä jättivoimaloista pienreaktoreihin. Ydinenergialakiakin uudistetaan, jotta pienten sarjavalmisteisten reaktoreiden luvitus olisi sujuvampaa ja nopeampaa.
Aikaisemmin kielteisesti ydinvoimaan suhtautunut Ruotsi teki 180 asteen täyskäännöksen. Hallitusohjelman ja Tidö-sopimuksen myötä ydinvoimaa lisätään purkamalla aiempia rajoituksia ja rakentamalla uusia ydinreaktoreita. Halpaa lystiä päätös ei valtiolle ole. Ruotsin hallitus hakee lupaa myöntää noin 20 miljardin euron edestä valtion lainoja ja takuita ydinvoiman rakentamiseen. Naapurimaahan on tarkoitus rakentaa kaksi uutta reaktoria kymmenen vuoden sisällä. Lisäksi tutkitaan kahden suljetun yksikön uudelleen avaamista.
Toteutuessaan nämä investoinnit nostavat Ruotsi Euroopan merkittävämmäksi ydinvoimamaaksi Ranskan jälkeen. Tällä hetkellä Ruotsissa tuotetaan ydinvoimalla vajaa 30 prosenttia maan sähköstä.
Helposti kysytään, miksi Suomi ei seuraa Ruotsin esimerkkiä, kuten niin monessa muussa asiassa. Vastaus on yksinkertainen: rahan puute. Suomi joutuisi tukemaan ydinvoiman rakentamista lisävelalla. Sellainen sopisi perin huonosti EU-tarkkailuluokkalaiselle.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


