Piirakan voimalla eteenpäin – 80-vuotias Lavian Karjalaseura porskuttaa päinvastaiseen suuntaan kuin moni vastaava yhdistys Satakunnassa
Seppo Laakso
Seuran puheenjohtaja Veikko Kantola on itse elävä esimerkki siitä, kenelle seura on tarkoitettu.
– Kaikille Karjalasta ja karjalaisuudesta kiinnostuneille syntyperästä riippumatta.
Kantolalla ei ole karjalaisia sukujuuria, mutta intohimoinen harrastus vanhoihin paikkoihin, historiaan ja karttoihin on saanut hänet perehtymään Karjalaan. Aira-vaimon vanhempien ja heidän sukujensa juuret ovat puolestaan Räisälässä.
Alun perin Lavian Karjalaiset -nimeä kantanut yhdistys perustettiin vuoden 1946 alussa. Sotien jälkeen vastaavia yhdistyksiä syntyi joka paikkakunnalle, jonne kotinsa menettäneitä karjalaisia asutettiin. Vuodesta 2020 yhdistys on ollut nimeltään Lavian Karjalaseura ry. Kantolasta tuli seuran puheenjohtaja vuonna 2023 edeltäjän, Ari Pitkäsen päätettyä yli 20 vuotta kestäneen puheenjohtajakautensa.
Vieraille paikkakunnille sodan vuoksi joutunut karjalainen kansa tarvitsi ennen kaikkea keskinäistä yhteydenpitoa, tämän päivän termein vertaistukea. Vaikka tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, Kantolan mukaan Karjalasta on tullut Laviaan satoja asukkaita.
– Yhdistyksen yhtenä tehtävänä oli tarjota apua käytännön asioissa, joista tärkeimmät liittyivät asumiseen ja byrokratiaan.
Kantola selaa yhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden pöytäkirjoja ja poimii sieltä tapahtumia:
– Ohjelmallisia tutustumistilaisuuksia yhteiskoululla, joulujuhla, tarinailtoja, jäsenhankintaa ja kunnallisvaaleihin valmistautumista omalla ehdokaslistalla.
Yhteistyötä on tehty alusta asti. Niinpä esimerkiksi yhteinen Kalevala-juhla järjestettiin vuonna 1947 Lavian Nuorisoseuran kanssa.
– Monen nykylavialaisen vanhemmat ovat siirtokarjalaisten jälkeläisiä, Kantola muistuttaa ja uskoo, että moni heistä voisi olla kiinnostunut karjalaisista juuristaan.
80 vuotta täyttävään Lavian Karjalaseuraan kuuluu tällä hetkellä noin 40 jäsentä. Jäsenmäärä on pyörinyt samoilla lukemilla viime vuosina.
– Vaalimme karjalaisia perinteitä ja teemme Karjalaa tunnetuksi, Kantola luonnehtii yhdistyksen tämän ajan toimintaa.
Tärkeä perinne on seppeleenlasku Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle itsenäisyyspäivänä ja muina vuoden ajankohtina, jolloin seppelpartiot ovat liikkeellä. Muistokivi on hankittu vuonna 1960 kyläläisten, kunnan, seurakunnan ja pankkien lahjoitusvaroilla. Seura osallistuu vuorollaan sankarihaudan hoitoon kesäaikana.
"Vaalimme karjalaisia perinteitä ja teemme Karjalaa tunnetuksi", Veikko Kantola luonnehtii Lavian Karjalaseuran toimintaa. Aira Kantolan sukujuuret ovat Räisälässä. Eevi-kissa halusi myös valokuvaan. Kuva: Seppo Laakso
Karjalanpiirakka ja kyykkä – niistä karjalaiset erityisesti tunnetaan. Seura käynnisti kyykän pelaamisen kesäisin eri kentillä, mutta nyt se on siirtynyt kyykänharrastajien omille harteille. Kantola kertoo, että karjalanpiirakat ovat yhdistyksen tärkein tulonlähde. Lavian markkinoilla ja iltatoreilla on vuosien aikana myyty lukematon määrä karjalanpiirakoita.
– Vielä on talkoolaisia riittänyt piirakoita tekemään, Kantola kiittää.
Aira Kantola suree, ettei pysty enää fyysisten rajoitteiden vuoksi osallistumaan piirakkatalkoisiin.
Matkat Karjalaan ovat ainakin toistaiseksi jääneet seuratoiminnan historiaan. 1990-luvulta lähtien seura järjesti kotiseuturetkiä erityisesti Kannaksen alueelle. Aira Kantola kertoo käyneensä muutaman kerran sukunsa mailla, vaikka mitään rakennuksia ei siellä ole enää jäljellä.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 ja rajan sulkeuduttua pian sen jälkeen viimeiseksi on jäänyt retki Itä-Suomeen neljä vuotta sitten.
– Nykyään retkeillään vain kotimaassa, Kantola toteaa.
Lavian Karjalaseura viettää 80-vuotisjuhlaansa sunnuntaina 18.10. Juhlapäivä alkaa Lavian kirkossa kello 13 vietettävällä Karjalaisen kansan messulla.


