Palkitsevaa vapaaehtoistyötä
Vapaaehtoisten kriisiauttajien ja -tukijoiden peruskoulutus on alkamassa.
Tuija Saarinen
Halu kertoa kuulumiset, paha olo ja ihmissuhdeongelmat. Siinä Mieli ry:n valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen soittamisen kolme yleisintä syytä.
– Yksinäisyyttä potevat kaiken ikäiset, ja osa puheluista koskeekin tavalla tai toisella yksinäisyyttä, toteaa Mieli Länsirannikon mielenterveys ry:n vapaaehtoinen kriisipuhelinpäivystäjä Erja Paulasaari.
Parituntinen päivystysvuoro osuu omalle kohdalle kerran kolmessa viikossa. Kriisikeskus Ankkurpaikan toimipisteissä Raumalla ja Eurassa on aktiivisia kriisipuhelinpäivystäjiä nelisenkymmentä. Yhteistuntimäärä, johon keskus on sitoutunut, on 14 tuntia puhelinpäivystystä viikossa.
Raumalla 3.9. alkava vapaaehtoisten kriisiauttajien ja-tukijoiden peruskoulutus antaa valmiudet toimia muun muassa kriisipuhelinpäivystäjänä. Perustaksi vapaaehtoistyöhön riittävät tavallisen ihmisen taidot ja halu kehittyä kuuntelijana.
– Oman elämäntilanteen tulee olla suhteellisen tasapainoinen, eli akuuttia kriisiä ei itsellä saa olla meneillään. Muun muassa näitä asioita arvioidaan jokaiselle hakijalle tehtävässä haastattelussa, lisää Mieli Länsirannikon mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Heidi Hiljanen.
Kestoltaan 30-tuntinen koulutus antaa hyvät valmiudet kohdata haavoittuvassa tilanteessa oleva ihminen.
– Tilanteet ovat haastavia, mutta niitä ei kannata pelätä. Esimerkiksi itsetuhoinen ihminen, joka soittaa kriisipuhelimeen, on jo tietyssä määrin halukas ottamaan vastaan apua. Päivystäjille on tarjolla myös monenlaista tukea. Jos vuoron aikana kohtaa tilanteen, joka on itselle raskas, voi tilanteen purkaa heti seuraavana päivänä kriisityöntekijän kanssa. Lisäksi tarjoamme vapaaehtoisille työnohjausta kolmen viikon välein.
Yöaikaan päivystystä ei ole, sillä puhelut on silloin keskitetty Helsingin Kriisikeskuksen työntekijöille. Raumalla päivystys tapahtuu Kriisikeskus Ankkurpaikk´n tiloissa Alfredinkatu 5:ssä eli Osmosen talolla. Euran toimipiste sijaitsee puolestaan osoitteessa Eurantie 6.
– Nykyinen järjestelmä vaatii päivystyksen Kriisikeskuksen tiloissa. Ja voi toisaalta olla, että työ on helpompi jättää taakseen ja mielestä päivystyksen jälkeen, kun voi sulkea oven ja lähteä kotiin.
Eero Mattila on toiminut jo kohta kuusi vuotta vapaaehtoisena kriisipuhelinpäivystäjänä. Hän muistuttaa, että päivystäjä on ennen kaikkea kuuntelija.
– Me emme ole ratkaisukeskeisiä auttajia vaan kuuntelijoita. Usein soittajalla on vyyhti ongelmia, joita on mahdoton ratkaista yhden puhelun aikana. Silloin on järkevää ohjata apua tarvitseva lähimpään kriisikeskukseen.
Paulasaari kertoo, että parin tunnin aikana saattaa tulla yksitoistakin puhelua.
– Osa puheluista on hyvin lyhyitä, sellaisia kuulumisten kertomisia. Hankalammissa tilanteissa koen, että tehtäväni on paitsi kuunnella myös tarjota auttavien tahojen yhteystietoja. Lähden aina hyvillä mielin päivystyksestä.
Puheluiden jälkeen soittaja voi antaa nimettömästi palautetta. Palautteiden perusteella kriisipuhelinpäivystys pelastaa konkreettisesti ihmishenkiä.
– Eräässäkin palautteessa, jonka saimme tänne Raumalle, soittaja totesi, että oli jo tehnyt päätöksen päättää päivänsä, mutta keskustelu auttoi ja hän aikoo hakea lisää apua, toteaa Hiljanen.
Erkki Laukkanen kokee vapaaehtoistyön erittäin palkitsevaksi.
– Kun saa autettua toista ihmistä, tulee lämmin olo. Se on se isoin kiitos.
Jos kriisipuhelinpäivystys ei tunnu omalta jutulta, kannattaa peruskoulutus silti käydä, sillä muutakin auttamistyötä löytyy halukkaille.
Valtakunnalliseen Mieli ry:n Kriisipuhelimeen tuli viime vuonna yli 400 000 soittoa. Vain viidesosaan pystyttiin vastaamaan.
Ilmoittautuminen vapaaehtoisten peruskoulutukseen:
Kriisityöntekijä Sari Salminen, p. 050 559 0014
sari.salminen@raumankriisikeskus.fi
Lisätietoa:
mielenterveysseurat.fi/rauma