Mauri menetti luottotiedot, kun asiakas jätti laskunsa maksamatta varattomana
Mauri Lumerto on yksi 385 000 suomalaisesta, joiden luottotiedot ovat menneet ja nettotuloista mitataan ulos kolmasosa joka kuukausi. Luottamus kaveriin kävi kalliiksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Elettiin vuotta 2014 Päijät-Hämeessä. Mauri Lumertolla oli hyvin töitä. Jopa niin paljon, että hän tarvitsi toisen työntekijän, jotta omakotitalon urakka voitiin toteuttaa.
Työ sujui hyvin ja toimeksiantaja maksoi silloin tällöin pieniä summia. Maurille ei missään vaiheessa juolahtanut mieleen, ettei hän saisi rahojaan pois ja työntekijän palkan maksettua. Hän osti velaksi tarvikkeet. Kun talo oli valmis, pyysi talon omistaja, että Mauri remontoisi myös hänen yksiönsä. Remontti tehtiin.
Maksuja ei kuitenkaan ruvennut kuulumaan. Sitten paljastui, että yksiö olikin hänen vaimonsa nimissä. Kun hän pisti saatavansa perintään, voudilta tuli ilmoitus, että kyseinen henkilö on varaton.
– Minun oli pakko maksaa tarvikevelat ja työmiehen palkka. Ei ollut muuta mahdollisuutta, kun ottaa pikavippejä, jotta sain velvoitteeni sillä hetkellä hoidettua, kertoo Lumerto.
Hän teki ennen lainojen ottoa nopean laskutoimituksen. Lopputulos oli, että hän kykenee lyhennyksen ja korot kuukausittain hoitamaan.
– Sovin lainayhtiön kanssa, että maksan joka kuukausi tietyn summan. Sovimme maksujärjestelyssä maksupäivän auki jättämisestä eli maksoin, kun asiakas maksoi.
Järjestely eteni hyvin. Sekä lainayhtiö että Mauri toimivat sovitun mukaan.
Eräänä päivänä Lumenrto sai kirjeen, jossa kerrottiin lainojen myymisestä eteenpäin. Uudelle lainaajalle ei enää käynytkään entinen järjestely. Uusi velkoja vaati, että maksut tulevat tästä eteenpäin päivälleen.
– Minun oli mahdotonta hoitaa maksut uusien vaatimusten mukaan. Velkoja oli tinkimätön ja pisti lainat ulosottoon. Siitä alkoi kierre, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä, harmittelee Mauri.
Alkupääoma oli 60 000 euroa. Hän on 12 vuoden aikana maksanut koko summan verran, ehkä ylikin.
– Korot ja muut järjestelypalkkiot ovat tehneet sen, että lainaa on yhä maksamatta noin 20 000 euroa, laskee Mauri.
Ulosoton konkretisoi hyvin se, kun Lumerto sai 450 euron veronpalautuksen. Kun päältä oli otettu ulosotto ja muut kulut, sai hän käteensä 160 euroa.
Jos ei ulosottoa menisi, Mauri Lumerto saisi eläkettä käteensä 1 500 euroa. Hänen mukaansa mitään ongelmia ei olisi. Vuokra ja muut elämisen kulut hoituisivat helposti. Nyt tilanne on toinen. Hänen laskujensa mukaan vuokran ja ulosoton jälkeen elämiseen jää kuukaudessa vähän alle 500 euroa.
– Joka aamu, kun nousen ylös, mietin tuota ulosottoa ja sitä, miten selviän. On se raskasta ja varjostaa elämääni joka hetki, Mauri tunnustaa.
Leipäjonokaan ei ole hänelle vieras. Hän kiittää ystäviään, jotka tietävät hänen tilanteensa ja auttavat tarvittaessa. Joskus tuodaan leipää ja joskus torttua.
– On hienoa, että tällaisiakin ihmisiä vielä löytyy.
Mauri ei ole ongelmineen yksin. Maaliskuun tilaston mukaan maksuhäiriöisiä suomalaisia oli 385 000. Nousua on vuoden aikana ollut 12 000. Luku on suurin sitten koronavuosien, jolloin Suomi pysähtyi ja eteenpäin sinniteltiin valtion tukimiljardien turvin.
Mauri Lumerto pohti, että olisiko mitään sellaista mallia, jossa ulosottomaksuja voitaisiin kohtuullistaa.
– Esimerkiksi velat voitaisiin yhdistää ja sovitella korkojen sekä maksuaikataulun osalta nykyistä kohtuullisemmaksi. Se helpottaisi satojen tuhansien suomalaisten elämää, hän pohti.
Helposti ajatellaan, että luottotietonsa menettäneet ovat eläneet jotenkin holtittomasti. Suurella osalle kyse on onnettomista sattumista. Etenkin yksinyrittäjät ovat heikoilla, jos toimeksiantaja jättää laskunsa maksamatta.
Myös maksujen viipymisongelmia on pohdittu eduskunnassa asti. Eli maksut alihankkijoille ovat saattaneet venyä kuukausiksi. Muun muassa raumalainen työministeri Matias Marttinen totesi lehtemme kolumnissa, että kahden, saati kolmen kuukauden maksuviipeet ovat täysin kohtuuttomia.
