Suo­mes­sa on elet­ty kak­si vuo­si­kym­men­tä mo­nis­sa asi­ois­sa muut­tu­mat­to­muu­den ti­las­sa, vaik­ka maa­il­man ym­pä­ril­lä muut­tuu koko ajan. Ta­lou­den sho­kit ovat tä­hän huo­no se­li­tys. Kyse on us­kal­luk­ses­ta ja ris­kien ot­ta­mi­ses­ta niin po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa kuin yri­ty­se­lä­mäs­sä.

Jouk­ko Suo­men mer­kit­tä­väm­piä suur­si­joit­ta­jia ja yri­tys­ten omis­ta­jia on teh­nyt Elin­kei­no­e­lä­män kes­kus­lii­ton (EK) kaut­ta jul­ki­sen kas­vu­lu­pauk­sen. Sii­nä he si­tou­tu­vat hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti nos­ta­maan yri­tys­ten­sä kas­vu­ta­voit­tei­ta, in­ves­toi­maan ja ot­ta­maan ny­kyis­tä roh­ke­am­min ris­ke­jä. Lu­paus läh­tee tut­ki­mus­tie­dos­ta, jon­ka mu­kaan yri­tyk­sis­sä väl­tel­lään lii­kaa ris­ke­jä ja lii­an suu­ri osa tu­lok­ses­ta ja­e­taan ulos osin­koi­na uu­dis­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sel­la. Osin­ko­kes­kei­syy­des­tä in­ves­toin­tei­hin, kuu­luu slo­gan, jota muu­al­la maa­il­mas­sa on pal­jon käy­tet­ty.

Suo­mes­sa si­joit­ta­jat ja yri­tys­ten omis­ta­jat ovat ai­van lii­kaa kes­kit­ty­neet osin­ko­tuot­to­jen saa­mi­seen. In­ves­toin­nit ovat kes­kit­ty­neet pal­jol­ti pa­ran­nuk­siin, joil­la on var­mis­tet­tu hyvä osin­ko­tuot­to.

Yh­dys­val­lois­sa on te­ko­ä­lyyn ja muu­hun kor­ke­aan tek­no­lo­gi­aan val­ta­via sum­mia in­ves­toi­nei­ta yri­tyk­siä, jot­ka ovat ja­ka­neen niu­kas­ti tai ei lain­kaan osin­koa, mut­ta sil­ti nii­den osa­ke­kurs­sit ovat nous­seet jyr­käs­ti. Osak­keen omis­ta­jat luot­ta­vat omis­tuk­sen ar­von kas­vuun ja hy­väk­sy­vät ris­ki­pi­toi­sen kas­vu­ha­kui­suu­den.

Va­ro­vai­suus ja ris­kien kart­ta­mi­nen ei Suo­mes­sa kos­ke vain si­joit­ta­jia ja suu­ry­ri­tys­ten omis­ta­jia. Myös pan­kit kart­ta­vat luot­to­tap­pi­oi­ta ja ki­ris­tä­vät lai­na­eh­to­ja niin, et­tä ihan jär­ke­vät­kin yri­ty­sin­ves­toin­nit saa­vat pu­na­ky­nää.

Po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa nä­kyy sama va­ro­vai­suu­son­gel­ma. Yri­tys­tu­kiin ei ole us­kal­let­tu ka­jo­ta, vaik­ka ne ny­kyi­sel­lään tu­ke­vat enem­män säi­lyt­tä­vää toi­min­taa kuin ede­saut­ta­vat uu­sien kas­vu­y­ri­tys­ten in­ves­toin­te­ja. Huo­nos­ti so­pii yh­teen myös hal­li­tuk­sen te­ke­män yh­tei­sö­ve­ron alen­nus kah­del­la pro­sent­tiyk­si­köl­lä. Se­hän kan­nus­taa nos­ta­maan yri­tyk­sis­tä en­tis­tä enem­män osin­ko­ja. Yri­tys­ve­ro­tus­ta oli­si pi­tä­nyt uu­dis­taa in­ves­toin­tien tu­ke­mi­seen ja uu­den luo­mi­seen.

Suo­mes­sa on ol­lut ta­pa­na ar­vos­tel­la jul­ki­sen ta­lou­tem­me ko­koa suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Kun jul­ki­sel­la puo­lel­la val­ta­o­sa me­nois­ta on la­ki­sää­tei­siä, ei­kä ta­lous­kas­vua ole, nou­see jul­kis­ten me­no­jen osuus koko ajan suh­tees­sa ta­lou­tem­me ko­koon.

Jos Suo­men ta­lous oli­si kas­va­nut edes EU:n kes­ki­mää­räi­sen kas­vun mu­kaan, näyt­täi­si­vät Suo­men jul­ki­sen me­not suh­tees­sa muun ta­lou­den ko­koon ihan koh­tuul­li­sil­ta.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja