Heik­ki Kau­ha­nen meni Rau­ma-Re­po­lan te­la­kal­le töi­hin 16-vuo­ti­aa­na ja jäi siel­tä eläk­keel­le. Hän eh­ti näh­dä ja ko­kea lai­van­ra­ken­nuk­sen ra­ken­ne­muu­tok­sen.

– 49 vuot­ta. Sinä ai­ka­na fir­mal­la oli seit­se­män eri ni­meä ja yh­dek­sän joh­ta­jaa, tii­vis­tää Kau­ha­nen työ­u­ran­sa Rau­map­lus­san haas­tat­te­lus­sa.

Ta­ka­vuo­si­kym­me­ni­nä te­lak­ka­työ oli li­kai­sem­paa, ras­kaam­paa ja en­nen kaik­kea kyl­mem­pää duu­nia kuin tä­nään.

– Ih­mi­sil­lä ei ol­lut pak­kas­ra­jaa, vain me­tal­lil­la ja ko­neil­la oli. Tal­vel­la pan­tiin pääl­le kaik­ki, mitä vaa­te­kaa­pis­ta löy­tyi, muis­te­lee Kau­ha­nen.

– Mut­ta oli siel­lä kuu­maa­kin vä­lil­lä. Lai­van au­rin­gon puo­lei­ses­sa kof­fe­ris­sa läm­pö­ti­la saat­toi nous­ta 60 as­tee­seen.

Työ­a­sut ja suo­ja­vä­li­neet ovat ke­hit­ty­neet val­ta­vas­ti. Jal­kaan ve­det­tiin tur­va­ken­kien si­jaan kaik­kein ku­lu­neim­mat juh­la­ken­gät. Kuu­lo­suo­jain­ten vir­kaa toi­mit­ti­vat kor­viin tun­ge­tut pum­pu­lit.

Ko­vaa tou­hua, mut­ta sil­ti mo­net te­ki­vät te­la­koil­la to­del­la pit­kiä uria. Mik­si?

– Koim­me lie­vää yl­peyt­tä teh­dyis­tä lai­vois­ta. Sil­loin oli am­mat­ti­tai­toa ja am­mat­tiyl­peyt­tä. Po­ru­kas­ta sata pro­sent­tia oli suo­ma­lai­sia ja 90 pro­sent­tia rau­ma­lai­sia. Ih­mi­siä jäin kai­paa­maan, kun te­la­kan por­tin vii­mei­sen ker­ran ta­ka­na­ni sul­jin.

Vie­lä pi­dem­män uran Kau­ha­nen teki Rau­man Lu­kos­sa. Al­le 10-vuo­ti­aa­na hän meni en­si ker­taa D-jun­nu­jen tree­nei­hin Teh­taan­ken­täl­le. Lu­kon edus­tuk­sen maa­li­vah­ti­na hän oli 1970-lu­vun alus­sa.

Jos on va­rus­te­ke­hi­tys ol­lut hui­maa te­la­kal­la, niin sa­maa voi sa­noa jää­kie­kos­ta. Kau­ha­sel­la oli al­kuun kil­pe­nä nyrk­kei­ly­hans­koi­hin kiin­ni­tet­ty ko­va­le­vy sekä rä­py­lä­nä hit­sa­rin kin­nas ja pus­si. Li­säk­si hän var­ti­oi Sä­pin ja Lu­kon maa­lia pal­jain päin.

– Tai oli mul­la brylc­ree­miä tu­kas­sa. Sain pe­liu­ral­ta kym­me­niä tik­ke­jä ja te­ko­ham­paat.

Kau­ha­nen jat­koi la­jin pa­ris­sa maa­li­vah­ti­val­men­ta­ja­na. Lii­ga­jouk­ku­ees­sa hän sai kak­si SM-prons­sia ja A-nuo­ris­sa yh­den.

Kau­ha­nen oh­ja­si muun mu­as­sa hei­tä: Pet­ri Ve­ha­nen, Ari Moi­sa­nen, Tuo­mas Tark­ki, Jar­mo Myl­lys, Petr Briza ja Bo­ris Rous­son. Her­sy­vim­mät ta­ri­nat ir­to­a­vat Neu­vos­to­lii­ton pu­na­ko­nees­sa MM- ja olym­pi­a­kul­taa voit­ta­nees­ta Vla­di­mir Mysh­ki­nis­tä. Hän tuli Luk­koon Mos­ko­van Dy­na­mos­ta.

– Mysh­kin oli mu­ka­va ka­ve­ri, jol­la oli mel­koi­sia en­nak­ko­luu­lo­ja Suo­mes­ta. Aluk­si hän saat­toi os­taa kak­si muo­vi­kas­sil­lis­ta ka­nan­mu­nia mar­ke­tis­ta. Se­li­tin, et­tä Suo­mes­sa kau­pois­sa on kaik­kea ruo­kaa joka päi­vä ja Lu­kon pal­kal­la nii­tä voi os­taa nor­maa­li­hin­taan­kin, ker­too Kau­ha­nen.

Kau­ha­nen seu­raa edel­leen jää­kiek­koa tii­viis­ti. Hän on pit­kään ol­lut yk­si Ra­dio Ra­mo­nan kom­men­taat­to­reis­ta.

– Olen hiu­kan huo­les­tu­nut louk­kaan­tu­mi­sis­ta. Kun sa­ta­ki­loi­set mie­het tör­mää­vät 110 ki­lo­met­rin tun­ti­no­peu­del­la, vam­mo­ja tu­lee, jos vas­tus­ta­jaa ei kun­ni­oi­te­ta. Li­säk­si tak­lauk­sia ei osa­ta en­ti­seen ta­paan ot­taa vas­taan lai­to­jen vie­rel­lä, sa­noo Kau­ha­nen.

It­se hän kävi pit­kään jääl­lä ikä­mies­vuo­roil­la, kun­nes jou­tui vii­mein luo­vut­ta­maan. Keuh­ko­syö­pä on vie­nyt voi­mia niin, et­tei mies ky­ke­ne enää sie­ni­met­sään­kään. Kan­ta­rel­lit ja sup­pi­lo­vah­ve­rot jää­vät tois­ten poi­mit­ta­vik­si.

– Har­mit­taa, mut­ta ei vaan jak­sa.

Ris­to Lei­non ja Jan­ne Ran­ta­sen juon­ta­mat Rau­map­lus-pod­cas­tit jul­kais­taan Spo­ti­fys­sa. Link­ki uu­sim­paan jak­soon täs­sä.