Eläm­me syys­muu­ton ai­kaa. Muut­to­lin­nut suun­taa­vat suu­rin par­vin muil­le mail­le, ete­lään ja lou­naa­seen. Osa jää ilok­sem­me tal­veh­ti­maan kans­sam­me. Moni tun­tee­kin hai­keut­ta kat­sel­les­saan tai­vaan si­neen. Siel­lä ne me­ne­vät, yö­muut­ta­jat ja päi­vä­muut­ta­jat. Mie­les­sä häi­väh­tää uu­den ke­vään koit­to ja lin­tu­jen rie­mul­li­nen pa­luu.

Jee­sus pu­hui lin­nuis­ta muu­ta­mas­sa yh­tey­des­sä. Hän ker­toi esi­mer­kin var­pu­sis­ta, jot­ka tuo­hon ai­kaan oli­vat Lähi-idäs­sä erit­täin run­sas­lu­kui­sia. Hän käyt­ti var­pu­sia ih­mi­sen ar­von mit­ta­na. ”Ei­kö viit­tä var­pus­ta myy­dä kah­teen ro­poon?”, hän ky­syi ope­tus­lap­sil­taan. Var­pu­nen oli kaup­pa­ta­va­raa, ropo taas pie­nen pie­ni ku­pa­ri­ko­lik­ko. Var­pus­ten vir­ta oli lo­pu­ton; ei nii­tä osat­tu ar­vos­taa. Hal­paa kaup­pa­ta­va­raa.

Jee­sus kui­ten­kin osoit­ti, et­tä Ju­ma­lal­le var­pu­set­kin ovat tär­kei­tä. Hän sa­noi, et­tei Ju­ma­la ole yh­tä­kään niis­tä unoh­ta­nut. Hän ker­toi myös, et­tei yk­si­kään niis­tä pu­toa maa­han Hä­nen Isän­sä sal­li­mat­ta. Tot­ta kai nii­tä pu­toi­lee – eri­tyi­ses­ti Poh­jo­lan ko­vis­sa pak­ka­sis­sa – mut­ta mi­tään ei ta­pah­du Ju­ma­lan tie­tä­mät­tä ei­kä sal­li­mat­ta. Jos var­pu­nen on Ju­ma­lal­le näin tär­keä, mikä mah­taa­kaan ol­la ih­mi­sen ar­vo? Jee­sus sa­noi­kin, et­tä te olet­te pal­jon ar­vok­kaam­pia kuin lin­nut! Ei edes hius pu­toa pääs­täm­me Ju­ma­lan sitä tie­tä­mät­tä. Hän huo­leh­tii!

Mikä te­kee si­nus­ta noin ar­vok­kaan? Mik­si sinä et ole sa­mal­la vii­val­la var­pus­ten kans­sa? Yk­sin­ker­tai­ses­ti sik­si, et­tä Ju­ma­la on luo­nut si­nut omak­si ku­vak­seen ja lu­nas­ta­nut si­nut Jee­suk­sen ris­tin­työn kaut­ta. Ih­mi­ses­tä on mak­set­tu jä­ri­syt­tä­vän kal­lis hin­ta. Se ei kui­ten­kaan hyö­dy­tä si­nua, el­let ota Jee­sus­ta elä­mä­si Her­rak­si. Kun seu­raa­van ker­ran kat­sot tai­vaan lin­tu­ja –näin Jee­sus ke­hot­ti te­ke­mään –muis­ta kuin­ka ar­vo­kas olet­kaan.

Vesa Lei­no­nen

Har­ja­val­lan hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan pas­to­ri