Sei­ja ja Ant­ti Väre, teks­ti ja ku­vat

Bus­si ajoi en­sin Tal­lin­nas­ta Tart­toon. Jo­kai­sen maan koh­tees­sa mu­kaan saa­tiin kau­pun­ki­o­pas, joka ker­toi pai­kal­lis­his­to­ri­as­ta ja -näh­tä­vyyk­sis­tä.

Udmurtiasta kotoisin oleva Olga Jegorova viihtyy perheineen Tartossa.

Udmurtiasta kotoisin oleva Olga Jegorova viihtyy perheineen Tartossa.

Pai­kal­li­sel­la Tar­ton asuk­kaal­la oli myös nä­ke­mys sii­tä, min­ne tu­ris­te­ja kan­nat­tai­si vie­dä. Ud­mur­ti­as­ta ko­toi­sin ole­va Ol­ga Je­go­ro­va opis­ke­li ai­ka­naan suo­mea ko­ti­seu­dul­laan, sil­lä ud­mur­tin kie­li on su­ku­lais­kie­lem­me.

– Tar­ton yli­o­pis­to on Vi­ron van­hin ja suu­rin kor­ke­a­kou­lu. Se on toi­mi­nut vuo­des­ta 1632 as­ti. Yli­o­pis­toon tu­lee opis­ke­li­joi­ta ym­pä­ri maa­il­maa.

15 vuot­ta Tar­tos­sa asu­nut Je­go­ro­va mai­nit­si, et­tä käy­mi­sen ar­voi­nen paik­ka on myös Vi­ron kan­sal­lis­mu­seo.

– Upea ark­ki­teh­tuu­ri­nen koh­de esit­te­lee vi­ro­lais­ta ar­kie­lä­mää sekä suo­ma­lais-ug­ri­lais­ten kan­so­jen kult­tuu­ria, mu­kaan lu­kien suo­ma­lai­set ja ud­mur­tit.

Ol­ga Je­go­ro­va tun­tee hy­vin maa­tam­me, sil­lä hän on työs­ken­nel­lyt Suo­mes­sa kol­me­na ke­sä­nä, niis­tä yh­den man­si­kan­poi­mi­ja­na Suo­nen­jo­el­la. Me­ri­kar­vi­al­la­kin hän piti ker­ran kult­tuu­ri-il­lan kir­jas­tos­sa ker­to­en ko­ti­maas­taan. Je­go­ro­va työs­ken­te­lee suo­ma­lai­ses­sa yh­ti­ös­sä. Per­hee­seen kuu­luu avi­o­mies ja kol­me las­ta.

– Tart­to on kau­nis kau­pun­ki ja täyn­nä mi­nul­le rak­kai­ta paik­ko­ja. Voin vaik­ka vain kä­vel­lä Ema­jo­ki-joen ran­taa pit­kin, hän to­te­si.

Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat symbolisoi nuoruutta ja rakkautta, mikä kukoistaa säästä huolimatta. Tarina kertoo, että salama löi joskus suuteleviin opiskelijoihin, ja siitä lähtien heidän on pussattava kellon ympäri.

Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat symbolisoi nuoruutta ja rakkautta, mikä kukoistaa säästä huolimatta. Tarina kertoo, että salama löi joskus suuteleviin opiskelijoihin, ja siitä lähtien heidän on pussattava kellon ympäri.

Seu­raa­va­na päi­vä­nä kö­rö­tel­tiin use­am­pi tun­ti suo­ma­lai­sil­le hie­man tun­te­mat­to­mam­paan Vil­naan, Liet­tu­an pää­kau­pun­kiin. Sen van­ha osa on Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Kier­to­a­je­lun aluk­si ohi­tet­tiin vuon­na 1993 pe­rus­te­tun KGB-mu­se­on. Nii­tä on usei­ta en­ti­sen Neu­vos­to­lii­ton osis­sa.

– Se oli KGB:n käy­tös­sä Sta­li­nin ai­ka­na vuo­si­na 1945–52, mut­ta vii­mei­nen van­ki pää­si ulos vas­ta vuon­na 1987. Kel­la­reis­sa si­jait­si­vat sel­lit, jois­sa vi­ru­neis­ta van­geis­ta use­at te­loi­tet­tiin tai lä­he­tet­tiin Si­pe­ri­aan. Ul­ko­sei­nän muis­to­laat­toi­hin on ikuis­tet­tu tääl­lä me­neh­ty­nei­den ih­mis­ten ni­met.

Vuonna 2003 rakennettu Kuningas Mindaugasin silta Vilnassa ylittää Neris-joen.

Vuonna 2003 rakennettu Kuningas Mindaugasin silta Vilnassa ylittää Neris-joen.

Vil­na on kirk­ko­jen kau­pun­ki, sil­lä nii­tä on kaik­ki­aan 49. Opas ker­toi, et­tä liet­tu­a­lai­set ovat hy­vin us­kon­nol­lis­ta kan­saa, roo­ma­lais­ka­to­li­sia heis­tä on 79 pro­sent­tia. Eh­dim­me vie­rail­la Py­hän Pie­ta­rin ja Py­hän Paa­va­lin ka­to­li­ses­sa kir­kos­sa ih­met­te­le­mäs­sä sen tu­han­sia veis­tok­sia ja pää­si­äi­sen kun­ni­ak­si ku­kil­la ko­ris­tel­tua hau­ta­ku­va­el­maa Kris­tuk­sen hau­das­ta. Kirk­koa pi­de­tään myö­häis­ba­ro­kin mes­ta­ri­te­ok­se­na.

Pääsiäishauta Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkossa symbolisoi Kristuksen hautaa. Peitto otetaan pois pääsiäisenä.

Pääsiäishauta Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkossa symbolisoi Kristuksen hautaa. Peitto otetaan pois pääsiäisenä.

Pit­kä­per­jan­tain il­ta­na oli­vat jo lä­hes kaik­ki kau­pat kiin­ni, ruo­ka­paik­ko­ja lu­kuun ot­ta­mat­ta. Pie­nel­lä hap­pi­hyp­pe­lyl­lä ta­pa­sim­me vas­ta­vi­hi­tyn pa­ris­kun­nan naut­ti­mas­sa vä­li­pa­lak­seen ham­pu­ri­lai­sia. Anz­he­li­ka ja Ki­rill ker­toi­vat asu­neen­sa Vil­nas­sa nel­jä vuot­ta. He muut­ti­vat Liet­tu­aan Uk­rai­nas­ta, pois so­dan ja­lois­ta.

– Olem­me seu­rus­tel­leet seit­se­män vuot­ta ja vas­ta nyt on­nis­tuim­me pi­tä­mään häi­täm­me, he ker­toi­vat.

Pa­ris­kun­ta to­te­si ra­kas­ta­van­sa Liet­tu­aa ja ym­pä­ril­lään ole­via ih­mi­siä.

– Häi­him­me osal­lis­tui­vat vain lä­hei­sim­mät ja ne mah­ta­vat ys­tä­väm­me, jot­ka olem­me ta­van­neet tääl­lä.

Liet­tu­as­sa tuki Uk­rai­nal­le nä­kyi ra­ken­nuk­sis­sa esiin­ty­vien si­ni­kel­tais­ten eri teks­tii­lien li­säk­si niin, et­tä use­an pai­kal­lis­bus­sin etuik­ku­naan vaih­tui taa­jaan teks­ti: Liet­tua (sy­dä­men kuva) Uk­rai­na.

Ristien kukkula Šiauliain kaupungin lähellä satoine tuhansine risteineen on katolinen pyhiinvaelluspaikka.

Ristien kukkula Šiauliain kaupungin lähellä satoine tuhansine risteineen on katolinen pyhiinvaelluspaikka.

Vii­mei­se­nä koh­tee­na py­säh­dyt­tiin Lat­vi­an Rii­kaan. En­sim­mäi­nen vie­rai­lu sin­ne ta­pah­tui jou­lu­na 1984. It­se asi­as­sa ho­tel­li­kin oli sama Ra­dis­son Blu, mut­ta sil­loin se oli ho­tel­li Lat­via. Kun kat­se­lee ny­kyis­tä täy­sin län­sie­u­roop­pa­lais­ta elä­män­me­noa, voi vain to­de­ta, et­tä pal­jon on 42 vuo­des­sa eh­ti­nyt vir­ra­ta vet­tä Dau­ga­va- eli tun­ne­tum­min Väi­nä­jo­es­sa. Jos men­nään vie­lä kau­em­mas ajas­sa taak­se­päin – jopa kes­ki­a­jal­le, niin kau­pun­gin ko­mea ruu­ti­tor­ni on ai­noa, mikä on säi­ly­nyt sil­loi­sen puo­lus­tus­muu­rin tor­neis­ta.

Rii­ka oli täy­sin eri­lai­nen vie­lä 1800-lu­vun alus­sa. Sil­loin oli vain val­li­hau­to­ja, ka­sar­me­ja ja puo­lus­tus­muu­re­ja. Op­paam­me mu­kaan muu­tos ny­ky­päi­vään on suu­ri.

– Ka­na­vak­si muun­tu­nut en­ti­nen val­li­hau­ta on puh­dis­tet­tu, ja nyt sitä ym­pä­röi­vät kau­niit bu­le­var­dit ja puis­tot.

”Kissatalo” on keskiaikainen rakennus, joka tunnetaan kattotornien kissapatsaistaan.

”Kissatalo” on keskiaikainen rakennus, joka tunnetaan kattotornien kissapatsaistaan.

Ra­ken­ta­mi­sen eri tyy­li­suun­nat ovat edus­tet­tui­na Rii­as­sa, sil­lä muo­ti on muut­tu­nut usein vuo­si­sa­to­jen ku­lu­es­sa. 1800-lu­vul­la suo­sit­tiin niin sa­not­tua his­to­ris­mia eli ark­ki­teh­tuu­rin piti jäl­ji­tel­lä van­haa. Yl­lät­tä­en kuu­lim­me, et­tä Rii­ka on saa­nut vai­kut­tei­ta myös Suo­mes­ta.

– Vuon­na 1842 kak­si nuor­ta ark­ki­teh­tia läh­ti Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan, ja he ins­pi­roi­tui­vat pää­kau­pun­kin­ne kan­sal­lis­ro­mant­ti­ses­ta tyy­lis­tä. Hel­sin­ki on meil­lä hy­vin tun­net­tu.

Vapauden muistomerkki symbolisoi Latvian itsenäisyyttä, vapautta ja kansan yhtenäisyyttä. Se on rakennettu kansan lahjoituksilla.

Vapauden muistomerkki symbolisoi Latvian itsenäisyyttä, vapautta ja kansan yhtenäisyyttä. Se on rakennettu kansan lahjoituksilla.

Balt­ti­lai­nen kier­rok­sem­me päät­tyi Rii­kaan, mis­sä vie­tim­me pää­si­äis­py­hät. Juh­laa vie­tet­tiin iloi­sis­sa mer­keis­sä. Ra­vin­to­lat ja kah­vi­lat oli­vat täyn­nä kan­saa ja muun mu­as­sa Tuo­mi­o­kir­kon au­ki­ol­la väki ren­tou­tui vauh­dik­kaas­ti ko­ris­tel­luis­sa kei­nuis­sa ja ihas­te­li­vat sin­ne lai­tet­tu­ja vä­rik­käi­tä port­ti­ra­ken­nel­mia.

Turistiryhmämme yllätettiin Maamme-laululla Riian kaupunkikierroksella.

Turistiryhmämme yllätettiin Maamme-laululla Riian kaupunkikierroksella.

Bal­ti­an suu­rim­man kirk­ko­ra­ken­nuk­sen kel­lot kil­kat­ti­vat yh­tä mit­taa pit­kän to­vin. Li­säk­si kak­si tru­ba­duu­ria viih­dyt­ti kan­saa. Kei­nu­mi­nen pää­si­äi­se­nä kuu­lem­ma tuo on­nea – ei­vät­kä hyt­ty­set kiu­saa tu­le­va­na ke­sä­nä.