Suo­men met­sä­kes­kuk­seen on tul­lut il­moi­tuk­sia yk­si­tyis­met­sis­sä myrs­ky­tu­ho­jen vuok­si teh­tä­vis­tä hak­kuis­ta noin 182 000 heh­taa­ril­ta täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä. Se on noin 1,4 pro­sent­tia yk­si­tyis­met­sien pin­ta-alas­ta. Vii­me vuo­si­na myrs­ky­tu­ho­hak­kui­ta on il­moi­tet­tu teh­tä­väk­si yk­si­tyis­met­sis­sä kes­ki­mää­rin noin 20 000 heh­taa­ril­la vuo­sit­tain.

Pa­hi­ten myrs­kyt ja ko­vat tuu­let ovat ku­rit­ta­neet Poh­jan­maan maa­kun­tien sekä Sa­ta­kun­nan yk­si­tyis­met­siä vii­me vuo­si­na. Ky­men­laak­sos­sa, Uu­del­la­maal­la ja La­pis­sa sen si­jaan on väl­tyt­ty suu­rem­mil­ta myrs­ky­tu­hoil­ta.

Myrs­kyt ovat kaa­ta­neet ja vau­ri­oit­ta­neet pui­ta Suo­men kun­nis­ta eri­tyi­ses­ti Eu­ra­jo­el­la. Met­sän­käyt­töil­moi­tus­ten pe­rus­teel­la jopa nel­jän­nek­sel­lä kun­nan yk­si­tyis­met­sien pin­ta-alas­ta on ol­lut myrs­ky­tu­ho­ja vii­me vuo­si­na.

Il­mas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na tal­vet läm­pe­ne­vät, rou­ta­jak­so­jen pi­tuus ly­he­nee ja rou­dat­to­man maan ai­ka pi­te­nee eri­tyi­ses­ti Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­mes­sa.

– Kun maa ei ole jääs­sä, pui­den juu­ris­to saa maa­pe­räs­tä vä­hem­män tu­kea ja juu­ri­paak­ku kään­tyy hel­pom­min. Sil­loin voi­mak­kaat tuu­let voi­vat kaa­taa pui­ta ja ai­heut­taa tu­ho­ja, ker­too va­ra­val­mius­pääl­lik­kö Aki Hos­tik­ka Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Vaik­ka myrs­ky­jä ei voi­da es­tää, met­sän­hoi­dol­la on mah­dol­lis­ta vah­vis­taa pui­ta kes­tä­mään myrs­ky­jä pa­rem­min. Esi­mer­kik­si oi­ke­aan ai­kaan teh­ty tai­mi­kon­hoi­to an­taa kas­va­tet­ta­vil­le puil­le riit­tä­väs­ti kas­vu­ti­laa, jol­loin niil­le ke­hit­tyy vah­va run­ko ja laa­ja juu­ris­to. Täl­lai­set puut ei­vät kaa­du hel­pos­ti voi­mak­kaas­sa­kaan tuu­les­sa.

Myös har­ven­nuk­set kan­nat­taa teh­dä met­säs­sä oi­ke­aan ai­kaan ja vält­tää suo­si­tuk­sia voi­mak­kaam­pia har­ven­nuk­sia. Tuu­li voi kaa­taa pui­ta pian har­ven­nus­hak­kui­den jäl­keen, kun­nes puut so­peu­tu­vat uu­siin kas­vuo­lo­suh­tei­siin.

Puu­la­jeis­ta eri­tyi­ses­ti pin­ta­juu­ri­nen kuu­si on herk­kä tuu­li­tu­hoil­le. La­ho­vi­kai­sis­sa kuu­si­kois­sa ris­ki myrs­ky­tu­hoil­le kas­vaa en­ti­ses­tään. Tuo­reet maa­han kaa­tu­neet tai vau­ri­oi­tu­neet puut tar­jo­a­vat li­sään­ty­mis­paik­ko­ja tu­ho­hyön­tei­sil­le, mikä voi joh­taa puus­to­tu­ho­jen laa­je­ne­mi­seen.

– Se­ka­met­sä kes­tää yh­den puu­la­jin met­sää pa­rem­min eri­lai­sia tu­ho­ja ja on hyvä myös luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den kan­nal­ta. Kun met­säs­sä on eri puu­la­je­ja, ha­jaut­taa se tu­ho­ris­kiä, Hos­tik­ka sa­noo.