Jättiareenat ovat valtava riskibisnes
Garden Helsinki -hankkeen 35 miljoonan valtion rahoituksen vihelsi poikki pääministeri Petteri Orpo. Yleisön painotus ja taustasuhmuroinnit pakottivat ratkaisuun.
On vaikea sanoa, millaisia kannatuslaskelmia hankkeen puuhamiehet ovat tehneet. Ainakaan Suomesta ei löydy yhtään esimerkki siitä, miten vastaava areena toimisi kannattavasti, eli saataisiin pääomakulut korkoineen maksettua ja viivan alle jäisi plussaa.
Garden Helsingin yhteydessä on puhuttu paljon Nokia Areenasta esimerkkinä ja siitä, miten valtio antoi hankkeelle rahaa 18 miljoonaa euroa.
Voi kysyä, että entäs sitten. Nokia Areena teki edellisellä tilikaudella kolmen miljoonan tappion 16,6 miljoonan liikevaihdolla. Viime tilikaudella tappiota tuli vain 368 000 euroa.
Kun tulosparannuksen syitä kaivelee, niin merkittävä tulosparannuksen syy oli se, että omistajien lainasaatavia siirrettiin yhtiöön pääomaksi. Korkokulut vähenivät miljoonalla.
Velkaa yhtiöllä on 80 miljoonaa. Niitä ei nykyisillä tuloilla pysty maksamaan. Tampereella kysytään nyt aiheellisesti, kaatuuko Nokia Areena lopulta veronmaksajien maksettavaksi. Kaupunki omistaa areenasta 40 prosenttia, mutta on mediatietojen mukaan lystin lopullinen maksaja.
Harry Harkimo osoitti liikemiestaitonsa myymällä yli miljoonan tappiota tehneen Hartwall -areenan 35 miljoonalla venäläisille oligarkeille Boris ja Arkadi Rotenbergille. Vuosi oli 2013. Venäläisomistukseen siirtyi myös Jokerit. Venäläisten areena ja Jokerit tekivät sadan miljoonan tappion. Omistajat kuittasivat tappion omasta pussistaan.
Ilman poliittista suhmurointiakin Garden Helsinki -hanke on erikoinen. Ensin puhutaan 800 miljoonan hankkeesta. Sen jälkeen hankkeen koko putoaa puoleen. Rahoituksesta ei ole hajuakaan. Valtion virkamiesten laskelmien mukaan rahoituksessa oli ainakin 156 miljoonan aukko. Yrityksellä, jolla ei ole taloudellista toimintaa, on velkaa 26 miljoonaa. Se pitäisi ensi vuonna maksaa.
Vaatii melkoista pokkaa esittää, että valtio laittasi tällaiseen hankkeeseen kymmeniä miljoonia ja samalla väittää sitä kannattavaksi sijoitukseksi.
Pauli Uusi-Kilponen


