Valtiovarainministeriö synkensi ennustettaan julkisen talouden kehityksestä
Kaisu Suopanki / STT
Valtiovarainministeriön ennuste julkisen talouden näkymistä kuluvalle vuodelle on synkentynyt. Suomen talous supistui vuonna 2023, eikä kasvua odoteta tällekään vuodelle.
Ministeriö ennustaa julkisyhteisöjen alijäämän olevan 3,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun vielä keväällä ennuste oli 3,5 prosenttia.
– Kun hallituksen sopeutus alkaa vaikuttaa ja suhdanne paranee, alijäämä supistuu pikkuisen, arvioi valtiovarainministeriön finanssineuvos Jenni Pääkkönen tiedotustilaisuudessa.
Samalla synkistyi näkymä velkasuhteesta, jonka odotetaan kasvavan yli 80 prosentin. Velkasuhde tarkoittaa julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen odotetaan kasvavan myös tulevina vuosina.
Ennusteeseen vaikuttavat kuluvalle vuodelle aiempaa pienemmäksi arvioitu verotulojen kertymä sekä hyvinvointialueiden ja kuntien menojen odotettua nopeampi kasvu.
– Yksi kysymyksen aihe on ollut se, miten alkuvuoden joiltakin osin heikot verokertymät selittyvät, Pääkkönen sanoo.
Selityksenä Pääkkösen mukaan voivat olla poikkeukselliset tapahtumat eli alkuvuoden lomautukset ja lakot tai vaihtoehtoisesti verotulot kuvastavat talouden yleistä heikkoa pohjavirettä.
Suomen viennin odotetaan kasvavan, kun maailmankaupan tilanne toipuu. Kuluvana vuonna vienti kuitenkin vielä takkuaa.
Kotitalouksien osalta tilanne ei ole yhtä synkkä. Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun sekä kotitalouksien kohtuullisen hyväksi arvioitu tulokehitys lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta.
Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.
– Kotitaloudet ja yritykset ovat alttiita säikähtämään uudelleen, jos uutiset Suomen taloudesta ja maailmalta ovat huolestuttavia, ministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoo.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomen inflaatio pysyy matalana, ja sen ennustetaan laskevan kuluvana vuonna 1,8 prosenttiin, vaikka arvonlisäveron korotus nostaa hintoja. Valtiovarainministeriö odottaa ainoastaan palveluiden ja omistusasumisen hintojen nousevan. Tulevina vuosina inflaation odotetaan pysyvän noin kahdessa prosentissa.
Kuluvana vuonna työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin ja työpaikkoja katoaa erityisesti rakennusalalta ja teollisuudesta. Työllisyystilanteen odotetaan kuitenkin parantuvan vuonna 2025. Vuonna 2026 työttömyysasteen ennustetaan laskevan 6,9 prosenttiin.
Talouden uskotaan kääntyvän kasvuun tulevina vuosina. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan ensi vuonna 1,6 prosenttia ja julkisyhteisöjen alijäämän kohenevan 3,1 prosenttiin.
Ministeriön mukaan hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi tulevat kuitenkin nostamaan hintoja, vähentämään kotimaista kysyntää ja hidastamaan talouden kasvua tulevina vuosina.
– Kasvu on käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa, Spolander sanoo.
– Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa, Spolander jatkaa.
Spolander ei halunnut tiedotustilaisuudessa ottaa kantaa siihen, tulisiko hallituksen lisätä sopeutustoimia.
Ministeriö odottaa investointien kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Vuonna 2026 bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1,5 prosenttia.
Ministeriön ennusteessa on huomioitu vajaat kahdeksan miljardia hallituksen suunnittelemista yhdeksän miljardin euron leikkauksista.