Samu Vah­te­ris­to, UR

Uu­si jä­te­la­ki as­tui voi­maan jo vuon­na 2021 ja an­toi kol­men vuo­den siir­ty­mä­a­jan bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räyk­sel­le. Ta­ka­ra­ja pauk­kuu hei­nä­kuus­sa, jol­loin jo­kai­sen kiin­teis­tön yli 10 000 asuk­kaan taa­ja­mis­sa täy­tyy kier­rät­tää bi­o­jät­teet erik­seen, joko eril­lis­ke­räyk­sel­lä tai kom­pos­toi­mal­la.

Rau­mal­la Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen mää­rit­te­le­mä taa­ja­ma-alue ulot­tuu Voi­luo­dol­ta ja Ver­mus­ti­las­ta Sork­kaan, idäs­sä Uo­ti­laan. Idän suun­nas­sa Kol­la ei enää kuu­lu taa­ja­maan, ei­kä Lap­pi, Ko­dis­jo­ki ja Va­sa­rai­nen.

– Kun­nan jär­jes­tä­män mak­sul­li­sen eril­lis­ke­räyk­sen si­jaan voit it­se kom­pos­toi­da maa­tu­van ko­ti­ta­lous­jät­teen, sa­noo Rau­man jä­te­huol­to­lai­tok­sen jä­te­huol­to­a­si­a­mies Jen­ni Kor­ke­a­kos­ki.

Bi­o­jä­tet­tä on eril­lis­ke­rät­ty jo vuo­sia. Rau­man alu­eel­la as­ti­oi­den tyh­jen­nyk­set on kil­pai­lu­tet­tu kes­ki­te­tys­ti, jo­ten tyh­jen­nyk­sis­tä on so­vit­ta­va jä­te­huol­to­lai­tok­sen kans­sa.

– Bi­o­jä­te­as­tia pi­tää hank­kia it­se ja sit­ten so­pia tyh­jen­nyk­set jä­te­huol­to­lai­tok­sen kans­sa, Kor­ke­a­kos­ki täs­men­tää.

Bi­o­jät­teen voi kom­pos­toi­da myös it­se. Sil­loin kom­pos­toin­nis­ta on teh­tä­vä kom­pos­toin­ti-il­moi­tus jä­te­huol­to­lai­tok­sen net­ti­si­vuil­la, Rau­man kau­pun­gin pal­ve­lu­pis­te Pyyr­man­nis­sa tai He­vos­suon jä­te­a­se­mal­la. Eril­lis­ke­räyk­seen il­moit­tau­tu­nei­den osal­ta tie­to saa­daan sa­mal­la kuin tyh­jen­nyk­sis­tä so­vi­taan. Il­moi­tuk­sia puut­tuu vie­lä mel­koi­ses­ti, sil­lä ke­sä­kuun puo­li­vä­lis­sä vain noin 65 pro­sent­tia kai­kis­ta ta­louk­sis­ta oli joko teh­nyt kom­pos­toin­ti-il­moi­tuk­sen tai ti­lan­nut eril­lis­ke­räyk­sen.

Jos oma asun­to tai va­paa-ajan asun­to si­jait­see alu­een ra­joil­la, on hyvä ol­la yh­tey­des­sä jä­te­huol­to­lai­tok­seen. Kom­pos­toin­ti-il­moi­tus teh­dään joka ta­pauk­ses­sa, mi­kä­li kiin­teis­töl­lä kom­pos­toi­daan. Il­moi­tus­ten avul­la on tar­koi­tus saa­da kier­rä­ty­sas­tet­ta kor­ke­am­mal­le Suo­mes­sa. Jä­te­huol­to­vi­ra­no­mai­nen an­taa eteen­päin ti­las­to­koos­teet, ei­kä yk­si­löi­ty­jä tie­to­ja eteen­päin.

– En­si vuon­na ale­taan teh­dä neu­von­taan kes­kit­ty­viä tar­kas­tus­käyn­te­jä, jois­ta kyl­lä il­moi­te­taan etu­kä­teen, Kor­ke­a­kos­ki ker­too.

He­vos­suon jä­te­a­se­mal­le on koot­tu eri val­mis­ta­jien kom­pos­to­re­ja ja myös näy­til­le bi­o­jät­teen ke­räy­sas­tia.

– Rau­man kie­lek­si tämä on kom­post­t­re­kol ja suo­mek­si kom­pos­ti­puu­tar­ha. Tääl­lä voi käy­dä it­se­näi­ses­ti jä­te­a­se­man au­ki­o­lo­ai­koi­na tu­tus­tu­mas­sa. Neu­von­taa saa pyy­tä­mäl­lä toi­mis­tos­ta, Kor­ke­a­kos­ki ker­too.

Va­lin­ta bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räyk­sen ja oman kom­pos­toin­nin vä­lil­lä riip­puu jo­kai­ses­ta it­ses­tään. Kom­pos­toin­ti vaa­tii vä­hän ak­tii­vi­suut­ta, mut­ta pal­kit­see val­miil­la mul­lal­la. Ja sa­mal­la sääs­tyy tie­tys­ti tyh­jen­nys­mak­sut.

Bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räys tar­koi­tuk­seen suun­ni­tel­lus­ta 140 lit­ran as­ti­as­ta nel­jän vii­kon vä­lein mak­saa 6,54 eu­roa ker­ral­ta. Vuo­des­sa kus­tan­nuks­ta ker­tyy noin 85 eu­roa.

– Jos on pie­ni ta­lous, voi hank­kia myös naa­pu­rus­toon on yh­tei­siä as­ti­oi­ta, jol­loin pys­tyy ja­ka­maan kus­tan­nuk­set. On sel­lai­sia ke­räyk­siä, mis­sä nel­jä­kin kiin­teis­töä on sa­mas­sa as­ti­as­sa.

Kom­pos­toin­nin toi­mi­vuu­del­le tär­kein­tä on sään­nöl­li­set täy­töt ja tyh­jen­nyk­set. Isos­sa ta­lou­des­sa kom­pos­toin­ti toi­mii pa­rem­min kuin pie­nes­sä, jos­sa uut­ta ta­va­raa tu­lee vä­hem­män.

– Mie­luum­min vä­hän ja usein kuin ker­ral­la pal­jon, sil­loin kom­pos­ti toi­mii par­hai­ten.

Kun­nol­la toi­mi­va kom­pos­ti ei hai­se, vaik­ka sin­ne li­säi­si ka­lan­per­kei­tä­kin.

– Tär­ke­ää on, et­tä il­ma kier­tää ja käy­te­tään laa­du­kas­ta kui­vi­ket­ta. Bi­o­jä­te on ai­ka kos­te­aa ja kui­vi­ke aut­taa pi­tä­mään kom­pos­tin ra­ken­teen so­pi­va­na. Jos kom­pos­ti hai­see, niin se al­kaa mä­tä­ne­mään ja sil­loin pro­ses­si ei toi­mi oi­kein.

Tal­vel­la kom­pos­ti voi jää­tyä ja sa­mal­la pro­ses­si py­säh­tyy. Kor­ke­a­kos­ken mu­kaan se ei hait­taa, vaan kom­pos­tia voi käyt­tää niin pit­kään kuin sin­ne mah­tuu uut­ta ta­va­raa.

– Kom­pos­ti läh­tee kyl­lä ke­vääl­lä taas toi­mi­maan uu­des­taa.

Läm­pö­e­ris­te­tyis­sä kom­pos­to­reis­sa on kyl­jes­sä läm­pö­mit­ta­ri, joka ker­too si­säl­lä ole­van kom­pos­tin toi­min­nas­ta.

– Toi­mi­van kom­pos­to­rin läm­pö­ti­la­na noin 40 as­tet­ta on ai­ka hyvä. It­se kä­ve­len ko­to­na kom­pos­to­rin ohi ja kun mit­ta­ri on pys­tys­sä niin tie­dän et­tä hom­ma toi­mii, Kor­ke­a­kos­ki ku­vaa.

Kom­pos­tia on tyh­jen­net­tä­vä sään­nöl­li­ses­ti ja pois otet­ta­va mul­ta on hyö­dyn­net­tä­vis­sä puu­tar­has­sa käyt­tö­koh­tees­ta riip­pu­en heti tai jäl­ki­kom­pos­toin­nin kaut­ta. Kom­pos­to­ri on hyvä tyh­jen­tää, kun läm­pö­ti­la al­kaa las­kea tai kun kan­si ei enää mene kiin­ni.

– It­se lai­tan en­sin jäl­ki­kom­pos­toi­tu­maan eril­li­seen ka­saan pres­sun al­le tai laa­tik­koon. Kom­pos­tis­ta pois otet­ta­van ta­va­ran voi lait­taa myös vaik­ka suo­raan pen­sai­den al­le, jos sel­lai­nen paik­ka on.

Val­miin mul­lan si­joit­ta­mi­nen on yk­si asia, jota var­sin­kin pie­nes­sä pi­has­sa on syy­tä poh­tia en­nen va­lin­taa kom­pos­toin­nin ja eril­lis­ke­räyk­sen vä­lil­lä.

– Kom­pos­toin­ti vaa­tii vä­hän ak­tii­vi­suut­ta. Jos ha­lu­aa pääs­tä hel­pol­la tai on pie­ni piha ei­kä tar­vit­se mul­taa, niin sil­loin eril­lis­ke­räy­sas­tia on pa­rem­pi.