THL huolissaan rahapelijärjestelmän uudistuksesta: "Erittäin todennäköistä, että rahapelihaitat kasvavat"
Iiro-Matti Nieminen / STT
Hallituksen lakiehdotus Suomen rahapelijärjestelmän avaamisesta kilpailulle ei nykymuodossaan edistä hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen osalta, katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Rahapelijärjestelmän uudistusta koskeva lakiehdotus on ollut kesän aikana lausuntokierroksella, joka päättyy sunnuntaina. Tarkoituksena on, että rahapelijärjestelmä avataan kilpailulle siirtymällä lisenssimalliin.
Uudistuksen myötä Veikkauksen monopolista luovuttaisiin vedonlyöntipeleissä sekä netissä pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä. Jatkossa yhtiöt voisivat hakea lisenssiä näiden rahapelien järjestämiseen.
THL:n mukaan uudessa järjestelmässä kilpailulle avataan riippuvuudelle altistavimmat ja nopeatempoisimmat rahapelit.
– Korkean haittariskin omaavien rahapelien saatavuuden kasvaessa on erittäin todennäköistä, että myös rahapelihaitat kasvavat, tutkimuspäällikkö Johanna Järvinen-Tassopoulos sanoo THL:n lausunnossa.
Lakiehdotuksen mukaan rahapeliyhtiöt voisivat hakea lisenssiä vuoden 2026 alusta, ja rahapelit myönnetyillä toimiluvilla alkaisivat vuonna 2027. Yhtiöt maksaisivat lisenssistä, ja lisäksi ne maksaisivat veroja Suomeen.
Veikkaus saisi edelleen yksinoikeuden tiettyihin rahapeleihin, kuten Lottoon, raha-automaatteihin ja totopeleihin.
Lakiehdotuksen mukaan on todennäköistä, että useat kymmenet rahapeliyhtiöt hakevat Suomesta toimilupaa. Tähän viittaavat kokemukset Ruotsista ja Tanskasta, missä lisenssimalli on jo käytössä.
Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta. Kanavointiaste tarkoittaa sitä rahapelaamisen osuutta, joka kohdistuu kansallisella lailla säänneltyyn ja viranomaisen valvomaan rahapelitarjontaan.
THL on lakiehdotuksen perusteella huolissaan siitä, että Suomen rahapelipoliittinen linja on muuttumassa rahapelihaittoja ehkäisevästä ja vähentävästä rahapelituottoja korostavaksi.
– On oletettavaa, että erityisen haitallisen rahapelitarjonnan kasvu uudessa järjestelmässä lisää kulutusta ja sen myötä taloudellisia haittoja. Nopeatempoiset verkkorahapelit ovat usein vaikean velkaantumisen taustalla, THL:n lausunnossa sanotaan.
THL:n Järvinen-Tassopoulosin mukaan rahapelihaittoja voitaisiin vähentää kattavilla, kaikkia rahapeliyhtiöitä koskevilla yhteisillä kulutus- ja tappiorajoilla sekä rahapelaamisen estoilla. Hän katsoo, että rajojen tulee olla pakolliset ja riittävän matalat ja rahapelaaminen on voitava estää myös pelityyppikohtaisesti.
– Nyt ehdotuksessa hallituksen esitykseksi ei säädetä verkkorahapeleille pakollisia tappiorajoja lainkaan, lausunnossa sanotaan.
THL:n erityisasiantuntijan Tomi Roukan mukaan lakiehdotuksen mukaiset rahapelitoimijakohtaiset talletusrajat ovat selvä heikennys nykytilaan nähden.
– Ne todennäköisesti johtavat yhdessä rahapelien lisääntyvän markkinoinnin ja näkyvyyden kanssa siihen, että etenkin nuoremmat pelaajat häviävät edelleen huomattavia summia eri sivustoilla ja velkaantuvat jopa aiempaa nopeammin, Roukka sanoo THL:n tiedotteessa.
Mielenkiintoa on kohdistunut myös linjauksiin rahapelien markkinoinnista.
Lakiehdotuksen mukaan vedonlyöntipelejä ja netin kasinopelejä sekä niitä tarjoavaa rahapeliyhtiötä saisi markkinoida muun muassa yhtiön omilla verkkosivuilla ja sosiaalisen median tileillä, radiossa ja televisiossa sekä urheilutapahtumissa ja muissa yleisötapahtumissa.
Markkinointi ei saisi ihannoida tai arkipäiväistää rahapelaamista, eikä markkinointia saisi suunnata alaikäisille.
Uudistuksen ennakoidaan lisäävän merkittävästi rahapeliyhtiöiden harjoittamaa urheilusponsorointia. Lakiehdotuksessa arvioidaan, että sponsoroinnin pääkohteita olisivat näkyvimpien joukkuelajien sarjat, yksittäiset urheilijat ja mahdollisesti yksittäiset näkyvät seurat.
THL huomauttaa, että lakiehdotuksessa sallittaisiin erityisen haittariskin omaavien verkkopelien markkinointi.
– Rahapelitoimiluvan haltijoiden määrän kasvaessa markkinoinnin sääntelyn vapauttaminen kasvattaa korkean haittariskin verkkorahapelien näkyvyyttä. Tämä todennäköisesti johtaa näiden verkkorahapelien pelaamiseen ja rahapelihaittojen lisääntymiseen, THL kirjoittaa.
Suuria ulkomaisia rahapeliyhtiöitä edustava Rahapeliala ry pitää suunniteltua uudistusta merkittävänä parannuksena nykyjärjestelmään.
Rahapeliala esittää kuitenkin joitakin muutoksia lakiehdotukseen. Järjestö muun muassa katsoo, että verkkomarkkinointi pitäisi sallia myös muilla kuin lisenssinhaltijan omilla verkkosivuilla tai alustoilla.
Rahapeliala myös kritisoi kaavailtua täyskieltoa bonuksien ja tarjouksien käytölle markkinointikeinona.
– Tällä on epäilemättä negatiivinen vaikutus kanavointiasteeseen, ja se rajoittaa liikaa lisensoitujen operaattoreiden mahdollisuuksia kilpailla lisensoimattomien operaattorien kanssa, jotka jatkavat pelaajien houkuttelemista aggressiivisilla bonustarjouksilla ja markkinoinnilla, Rahapelialan toimitusjohtaja Mika Kuismanen sanoo lausunnossa.
Lisäksi Rahapelialan mielestä myös totopelit pitäisi avata kilpailulle lisenssimallilla.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) moittii suunnitelmia Veikkauksen konsernirakenteesta. Lakiehdotuksen mukaan Veikkaus tarjoaisi jatkossa sekä sen yksinoikeuteen jääviä että lisenssimalliin siirtyviä rahapelejä. Toiminnot olisi kuitenkin eriytettävä erillisiin tytäryhtiöihin.
KKV katsoo, että kaavailtu konsernirakenne voi johtaa kilpailun vääristymiseen. Tätä riskiä voisi KKV:n mukaan ehkäistä parhaiten sillä, jos yksinoikeuden ja lisenssimallin pelejä tarjoavat yhtiöt eivät kuuluisi samaan konserniin.
KKV:n johtava asiantuntija Joel Karjalainen kommentoi asiaa lausumassa, joka annettiin jo ennen varsinaista lausuntokierrosta.
Myös Rahapeliala ry ehdottaa, että Veikkaus jaettaisiin kahdeksi eri yhtiöksi.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi, että hallitusohjelman kirjauksista kanavointiasteen nostaminen on ilmeisesti asetettu lainvalmistelua ohjaavaksi tavoitteeksi.
– Sen sijaan rahapelihaittojen ehkäiseminen ei ehdotuksen vaikutusarvioinnin perusteella vaikuta olleen lainvalmistelussa erityisen keskeinen päämäärä, Pöysti sanoo lausunnossaan.
Pöystin mukaan vaikuttaa siltä, että lakiesityksellä olisi rahapelihaittoja lisäävä vaikutus.
– Hallituksen esityksessä tulisi perustella, miksi hallitus esittää mallia, jolla ei pyritä vähentämään rahapeleistä koituvia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja.
Oikeuskansleri nostaa esiin perustuslain maininnan siitä, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Hänen mukaansa jatkovalmistelussa pitää harkita sellaista sääntelymallia, jolla voidaan tehokkaasti puuttua rahapelihaittoihin, tai ei ainakaan lisätä niitä.
– Verkkorahapelien saatavuus ja tarjonnan lisääntyminen ilman riittäviä haittoja ehkäiseviä rajoitteita voi lisätä erityisesti nuorten aikuisten rahapelihaittojen riskiä tavalla, jota ei voida pitää perusoikeuksien turvaamisen kannalta hyväksyttävänä, Pöysti kirjoittaa.
