Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Met­sä­ta­lous­neu­vos Rau­no Num­mi­nen on pit­kän lin­jan met­sä­o­mis­ta­ja. En­sim­mäi­set met­sä­pals­tat hän hank­ki run­sas nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta sit­ten. En­sin lä­hin­nä Sa­ta­kun­nas­ta ja sen jäl­keen oli vuo­ros­sa La­pin suun­ta Kit­ti­lä ja Enon­te­kiö. Nyt hä­nel­lä on met­sää omis­tuk­ses­saan mo­nel­la eri ta­val­la: omaa met­sää, kah­den hen­gen yh­ti­ön met­sää toi­se­na omis­ta­ja­na, yh­ti­ö­muo­tois­ta met­sää ja yh­teis­met­sää.

– Tu­han­sia heh­taa­rei­ta on myy­ty, mut­ta tu­han­sia on kai vie­lä jäl­jel­lä, Rau­no Num­mi­nen las­kes­ke­lee.

En­sim­mäi­sen ker­ran hän tör­mä­si met­sä­o­mis­tuk­sen jo 15-vuo­ti­aa­na mo­po­poi­ka­na.

– Ajoin maa­ta­lon pi­haan ja ky­se­lin, et­tä saa­ko tei­dän mail­la met­säs­tää. Isän­tä ky­syi, et­tä omis­tat­ko met­sää, sa­noin, et­tä en ja isän­tä vas­ta­si kiel­tä­väs­ti.

– No, nyt met­sää on ja jos joku ky­syy lu­paa met­säs­tää mail­la­ni, niin vas­taus on ai­na myön­tei­nen, nau­res­ke­li Num­mi­nen.

Num­mi­ses­ta sa­no­taan, et­tä hän toi­mii esi­merk­ki­nä am­mat­ti­mai­ses­ta met­sä­hoi­dos­ta. Hän on osal­lis­tu­nut myös met­sä­no­mis­ta­jien ja met­sän­hoi­don kou­lu­tuk­seen sekä neu­von­taan. Hä­nel­lä jos ke­nel­lä on­kin poh­jaa neu­voa jul­ki­ses­ti met­sä­no­mis­ta­jia sii­nä, mikä on jär­ke­vää met­sä­hoi­toa ja mikä ei.

– Muu­tok­set met­sä­te­ol­li­suu­des­sa ovat ol­leet no­pei­ta. Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten yh­ti­ön te­ki­vät vah­vaa tu­los­ta ja me­nek­ki oli hy­vää, hy­vään hin­taan. Nyt kaup­pa käy nih­ke­äm­min ja hin­nat pu­to­a­vat, ja sen myö­tä puun hin­ta­kin las­kee, Rau­no Num­mi­nen sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa met­sä­no­mis­ta­jien ei pidä nyt jät­tää puu­ta met­siin ja odot­taa hin­to­jen taas ko­ho­a­van. Num­mi­sen mu­kaan odot­te­lu voi tul­la kal­liik­si.

– Tar­koi­tan täl­lä sitä, et­tä jos esi­mer­kik­si har­ven­nus­hak­kui­ta ei teh­dä, yli­ti­he­äs­sä met­säs­sä kas­vu hi­das­tuu.

Rauno Numminen muistuttaa, että Suomeen on tehty miljardiluokan metsäteollisuuden investointeja. Niiden puuntarpeesta pitää vastakin huolehtia.– Jos metsämme kasvavan vuodessa yli satamiljoonaa kuutioita vuodessa, niin miksi hakkuita pitäisi vähentää, hän kysyy. Kuva: Kari Jussila

Hän muis­tut­taa myös sii­tä, mi­ten ikään­ty­vän kuu­si­met­sän kans­sa pi­tää ol­la tark­ka­na. Ikään­ty­vän puus­to al­tis­tuu hel­pos­ti kir­jan­pai­na­jil­le, kaar­na­kuo­ri­ai­sil­le, jot­ka ai­heut­ta­vat kuu­si­met­sil­le mer­kit­tä­viä tu­ho­ja.

– Eten­kin van­ha kuu­si­met­sä al­tis­tuu näil­le tu­hoil­le, vah­vis­taa Num­mi­nen ja sa­noo, et­tä jos tuk­ki­puu me­nee tä­män ta­kia kui­tu­kuuk­si, niin hin­nas­ta läh­tee puo­let.

Toi­se­na Num­mi­nen mai­nit­see ikään­ty­vil­le puil­le kuu­sen­juu­ri­kää­vän ai­heut­ta­man juu­ri- ja ty­vi­la­hon.

– Kir­ja­pai­na­jan tu­hot nä­ky­vän rus­kei­na neu­la­si­na ja maa­han pu­don­nee­na pu­ru­na. Mo­to­kus­keil­la on sel­lai­nen sil­mä näil­le tu­hoil­le, et­tä ne huo­maa­vat ne heti, en­nen kuin pää­see pa­hem­paa ta­pah­tu­maan.

Rau­no Num­mi­nen muis­tut­taa jat­ku­vas­ta met­sän hoi­ta­mi­ses­ta, vaik­ka ei myyn­tiä juu­ri sil­lä het­kel­lä har­kit­se­kaan.

– Met­sä vaa­tii koko ajan hoi­ta­mis­ta; har­ven­ta­mis­ta, kas­vun seu­raa­mis­ta ja mah­dol­lis­ten tu­ho­lais­ta ha­vait­se­mis­ta sekä tai­mis­ton is­tu­tuk­sia.

Num­mi­sen mu­kaan hoi­dol­la, uu­dis­ta­mi­sel­la ja oi­kea-ai­kai­sil­la hak­kuil­la huo­leh­di­taan met­sän op­ti­maa­li­ses­ta kas­vus­ta. Näin var­mis­te­taan, et­tä ha­kat­ta­vaa riit­tää.

Ny­kyi­sin Suo­men met­sis­tä ha­ka­taan noin 65-76 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta vä­hän vuo­des­ta riip­pu­en. Num­mi­nen ei ym­mär­rä pu­hei­ta hak­kui­den ra­joit­ta­mi­ses­ta.

– Jos met­säm­me kas­va­van vuo­des­sa yli sa­ta­mil­joo­naa kuu­ti­oi­ta vuo­des­sa, niin mik­si hak­kui­ta pi­täi­si vä­hen­tää. Ihan tuon las­kel­man mu­kaa puu­ta kas­vaa enem­män kuin sitä ha­ka­taan.

Num­mi­sen mu­kaan Suo­mes­sa on teh­ty mil­jar­di­luo­kan met­sä­te­ol­li­suu­den in­ves­toin­te­ja. Nii­den puun­tar­pees­ta pi­tää vas­ta­kin huo­leh­tia.

Hak­kui­den vä­hen­tä­mis­tä on vaa­ti­nut muun mu­as­sa il­mas­to­pa­nee­li Suo­men il­mas­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Hak­kui­ta pi­täi­si pa­nee­lin mu­kaan vä­hen­tää noin 10 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta ver­rat­tu­na vii­me vuo­sien ta­soon.