Juu­so Lind­berg / STT

Suo­men su­si­kan­nan koko on py­sy­nyt sa­ma­na vii­me vuo­teen ver­rat­tu­na. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa eri­kois­tut­ki­ja Mia Val­to­nen ker­toi, et­tä tä­män vuo­den maa­lis­kuus­sa Suo­mes­sa on to­det­tu ole­van noin 62 pa­rin tai per­he­lau­man asut­ta­maa re­vii­riä.

Yk­si­lö­mää­räs­sä mi­tat­tu­na su­sien mää­rä on kui­ten­kin las­ke­nut noin vii­del­lä pro­sen­til­la vuo­teen 2023 ver­rat­tu­na. Tuol­loin yk­si­löi­tä ar­vi­oi­tiin ole­van noin 291–311, kun tänä vuon­na ar­vio liik­kuu 277 ja 321 yk­si­lön vä­lil­lä. Kos­ka per­he­lau­mo­jen mää­rä on kui­ten­kin kas­va­nut, niin kan­nan ei kat­so­ta hei­ken­ty­neen.

Kan­nan tar­kas­te­lu on ol­lut esil­lä tar­kem­min 1990-lu­vul­ta as­ti, jol­loin su­sien mää­rä Suo­mes­sa al­koi pit­käs­tä ai­kaa kas­vaa.

– Kas­vus­sa on kui­ten­kin ha­vait­tu ta­saan­tu­mis­ta, Val­to­nen kom­men­toi ke­hi­tys­tä.

Su­si­kan­ta on al­ka­nut kes­kit­tyä Lou­nais-Suo­meen noin 15 vuot­ta sit­ten, ja kai­kis­ta maan re­vii­reis­tä puo­let si­jait­see­kin tuol­la alu­eel­la. Tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Il­po Ko­jo­la mai­nit­si, et­tä tämä joh­tuu alu­eel­la elä­vien pien­ten hir­vie­läin­ten suu­res­ta mää­räs­tä. Vii­me vuo­den maa­lis­kuus­sa po­ron­hoi­to­a­lu­eel­la ha­vait­tiin yk­si re­vii­ri, mut­ta tänä vuon­na sel­lais­ta ei enää alu­eel­la ol­la ha­vait­tu. Li­säk­si seit­se­män re­vii­riä si­jait­see osit­tain Ve­nä­jän puo­lel­la.

Ti­lai­suu­des­sa nou­si esiin myös koi­ra­su­det. Koi­ras­ta ja su­des­ta ris­tey­tyk­se­nä syn­ty­nyt laji on luo­ki­tel­tu hai­tal­li­sek­si vie­ras­la­jik­si, kos­ka koi­ran gee­nit ei­vät tuo Val­to­sen mu­kaan hyö­ty­jä su­den gee­ni­pe­ri­mään. Laki vel­voit­taa pois­ta­maan la­jin luon­nos­ta.

Koi­ra­su­sia ei ole Suo­mes­sa mon­taa. Luke on löy­tä­nyt vuo­si­na 2023–2024 ke­rää­mien­sä dna-näyt­tei­den pe­rus­teel­la viit­tei­tä kol­mes­ta yk­si­lös­tä Suo­mes­sa. Ha­vain­not ovat pe­räi­sin När­pi­ös­tä, Ha­mi­nas­ta sekä Lap­peen­ran­nas­ta. Ha­mi­nan ja När­pi­ön ta­pauk­set ovat dna-näyt­tei­den pe­rus­teel­la pe­räi­sin jul­ki­suu­des­sa­kin esil­lä ol­lees­ta Lap­peen­ran­nan Ylä­maan lau­mas­ta. Lap­peen­ran­nas­sa teh­ty ha­vain­to ei sen si­jaan ol­lut sii­tä pe­räi­sin.

Ylä­maan koi­ra­su­si­lau­man koh­ta­loa on pui­tu kor­keim­mas­sa hal­lin­to-oi­keu­des­sa (KHO) saak­ka. STT uu­ti­soi tou­ko­kuus­sa, et­tä KHO piti Riis­ta­kes­kuk­sen vii­me vuon­na an­ta­maa poik­keus­lu­paa sen met­säs­tä­mi­sel­le pe­rus­tel­tu­na. Ky­sei­nen lau­ma kui­ten­kin olei­lee pää­o­sin Ve­nä­jän puo­lel­la, jo­ten sen ny­ky­ti­lan­tees­ta ei ole tark­kaa tie­toa.

– Em­me tie­dä, kuin­ka moni lau­man jä­se­nis­tä on ra­jan toi­sel­la puo­lel­la, tai on­ko se mah­dol­li­ses­ti ha­jon­nut pie­nem­mik­si yk­si­köik­si, Val­to­nen sa­noi.

Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön luon­non­va­ra­o­sas­ton neu­vot­te­le­va vir­ka­mies Sami Nie­mi ker­toi ti­lai­suu­des­sa, mi­ten su­det nä­ky­vät täl­lä het­kel­lä po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa. Nie­mi muis­tut­ti maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Sari Es­sa­ya­hin aset­ta­mas­ta työ­ryh­mäs­tä, joka sel­vit­tää sitä mi­ten su­sien met­säs­tyk­seen voi­si myön­tää hel­pom­min poik­keus­lu­pia.

Li­säk­si Nie­mi taus­toit­ti Eu­roo­pan ko­mis­si­on su­den suo­je­lua kos­ke­vas­ta aloit­tees­ta. Täl­lä het­kel­lä susi on mää­ri­tel­ty eläin­la­je­ja sekä luon­to­tyyp­pe­jä kä­sit­te­le­väs­sä Ber­nin so­pi­muk­ses­sa tiu­kas­ti suo­jel­luk­si la­jik­si. Aloit­teen ta­voit­tee­na on las­kea su­den sta­tus suo­jel­luk­si la­jik­si.

Nie­mi ei kui­ten­kaan osaa vie­lä täs­sä vai­hees­sa sa­noa, kuin­ka muu­tos voi­si vai­kut­taa su­si­po­pu­laa­ti­oi­hin.

– Aloit­teen ete­ne­mi­nen on vie­lä täs­sä koh­taa pit­käs­sä kuu­ses­sa. En läh­de ar­vi­oi­maan sitä sen enem­pää täs­sä koh­taa.