Mim­ma Leh­to­vaa­ra / STT

Nuo­ret ja nuo­ret ai­kui­set ovat ai­em­paa kiin­nos­tu­neem­pia po­li­tii­kas­ta ja yh­teis­kun­nas­ta. Muu­tok­set ovat mer­kit­tä­viä.

Tuo­reen Nuo­ri­so­ba­ro­met­rin mu­kaan vii­me vuon­na ai­na­kin jon­kin ver­ran po­li­tii­kas­ta kiin­nos­tu­nei­ta oli yli 60 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta. Vuon­na 2008 kiin­nos­tus po­li­tiik­kaa koh­taan oli poh­ja­lu­ke­mis­sa, sil­lä ai­no­as­taan noin joka nel­jäs oli ai­na­kin jon­kin ver­ran kiin­nos­tu­nut po­li­tii­kas­ta.

Ba­ro­met­ris­sa on mi­tat­tu suo­ma­lais­ten nuor­ten ja nuor­ten ai­kuis­ten ar­vo­ja ja asen­tei­ta 30 vuo­den ai­ka­na. Nuo­ri­so­tut­ki­mus­seu­ran vas­taa­va tut­ki­ja Tomi Kii­la­kos­ki ar­vi­oi, et­tä yk­si syy po­liit­ti­sen kiin­nos­tuk­sen kas­vuun liit­tyy po­li­tii­kan te­ke­mi­sen ta­paan.

– En­tis­tä tär­keim­mäk­si ovat tul­leet eri­lai­set di­gi­taa­li­set vä­li­neet: so­si­aa­li­nen me­dia, blo­git ja muut vas­taa­vat, mikä te­kee po­li­tii­kas­ta osin hel­pom­min lä­hes­tyt­tä­vää.

Myös nuo­ri­so­kult­tuu­rin muu­tok­sel­la on mer­ki­tys­tä. Nuo­ret ovat kiin­nos­tu­neet vai­kut­ta­mi­ses­ta, iden­ti­teet­ti­po­liit­ti­sis­ta ky­sy­myk­sis­tä, mo­ni­kult­tuu­ri­suu­des­ta ja ym­pä­ris­tö­a­si­ois­ta.

– Po­li­tiik­kaan on al­ka­nut tul­la uu­sia tee­mo­ja ja sitä kaut­ta myös nuo­ria kiin­nos­ta­via asi­oi­ta.

Ba­ro­met­rin mu­kaan yli 70 pro­sent­tia nuo­ris­ta ko­kee kuu­lu­van­sa kiin­te­äs­ti suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan, ja luot­ta­mus useim­piin yh­teis­kun­nal­li­siin ja kan­sain­vä­li­siin ins­ti­tuu­ti­oi­hin on kas­va­nut. En­tis­tä use­am­pi ko­kee it­sen­sä eu­roop­pa­lai­sek­si ja pi­tää EU:n jä­se­nyyt­tä hyö­dyl­li­se­nä. Ba­ro­met­rin van­him­mat vas­taa­jat ovat 29-vuo­ti­ai­ta, jo­ten he­kin ovat elä­neet ikän­sä EU-Suo­mes­sa.

Kii­la­kos­ki huo­maut­taa, et­tä esi­mer­kik­si Bri­tan­ni­an ero EU:sta ja sen ym­pä­ril­lä käy­ty kes­kus­te­lu toi esil­le myös uni­o­nin myön­tei­siä puo­lia usein on­gel­ma­kes­keis­ten nä­kö­kul­mien rin­nal­le.

– EU tar­jo­aa ai­ka pal­jon mah­dol­li­suuk­sia nuo­ril­le. On eri­lai­sia nuo­ri­so­vaih­to­ja, oh­jel­mia ja mui­ta.

Luot­ta­mus Suo­men uu­sim­paan kan­sain­vä­li­seen vii­teyh­tei­söön, eli so­ti­las­liit­to Na­toon, on var­sin vah­vaa, sil­lä 70 pro­sent­tia luot­ti vii­me vuon­na Na­toon vä­hin­tään jon­kin ver­ran. Esi­mer­kik­si vuon­na 2006 Na­toon luot­ti ai­na­kin jon­kin ver­ran vain noin kol­man­nes vas­tan­neis­ta.

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen ja mo­ni­kult­tuu­ri­suus nä­ky­vät myös esi­mer­kik­si suh­tau­tu­mi­ses­sa ul­ko­maa­lai­siin työn­te­ki­jöi­hin.

Vii­me vuo­den ba­ro­met­ris­sa 66 pro­sent­tia oli sitä miel­tä, et­tä suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta tar­vit­see li­sää ul­ko­mai­sia työn­te­ki­jöi­tä. Esi­mer­kik­si vuon­na 2013 nä­ke­myk­seen yh­tyi vain 37 pro­sent­tia vas­tan­neis­ta.

Sen si­jaan nuor­ten ja nuor­ten ai­kuis­ten us­ko tu­le­vai­suu­teen näyt­tää hei­ken­ty­neen, sil­lä vii­me vuon­na omaan tu­le­vai­suu­teen op­ti­mis­ti­ses­ti suh­tau­tu­via oli ai­em­paa vä­hem­män.

Kun vuon­na 2016 yli 80 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta suh­tau­tui omaan tu­le­vai­suu­teen­sa op­ti­mis­ti­ses­ti, oli osuus vii­me vuon­na enää noin 60 pro­sent­tia.

Se­lit­tä­viä te­ki­jöi­tä voi ol­la pal­jon, poh­tii Kii­la­kos­ki. Yh­teis­kun­nas­sa on pal­jon pu­het­ta sii­tä, mikä mil­loin­kin on rik­ki. Kä­si­tys sii­tä, mi­ten elä­mäs­sä yli­pää­tään sel­viy­tyy, saat­taa ol­la epä­sel­vä.

– Jol­la­kin lail­la on täs­sä 2020-lu­vun mit­taan syn­ty­nyt sel­lai­sia pro­ses­se­ja, jot­ka ovat tuot­ta­neet nuo­ril­le ko­ke­muk­sen, et­tä omaan elä­mään ei voi vai­kut­taa sa­mal­la lail­la.

Yh­te­nä esi­merk­ki­nä Kii­la­kos­ki nos­taa ko­ro­na­vuo­det.

– Nuor­ten har­ras­tuk­set, kou­lut, op­pi­lai­tok­set lai­tet­tiin kiin­ni. On edel­leen epä­sel­vää, mikä tä­män lop­pu­las­ku oli nuo­ril­le.

Kii­la­kos­ki muis­tut­taa myös so­si­aa­li­tur­van eri­lai­sis­ta hei­ken­nyk­sis­tä sa­maan ai­kaan, kun hin­nat ovat nous­seet.

Ai­em­paa use­am­pi nuo­ri tai nuo­ri ai­kui­nen lu­kee it­sen­sä vä­hem­mis­töön joko su­ku­puo­len­sa tai sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen­sa pe­rus­teel­la.

Noin yk­si kuu­des­ta nuo­res­ta luki it­sen­sä sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen pe­rus­teel­la vä­hem­mis­töön vuon­na 2024, kun nel­jä vuot­ta ai­em­min osuus oli noin yk­si kym­me­nes­tä.

Sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töi­hin sa­mais­tu­vien mää­rä on kas­va­nut eri­tyi­ses­ti nuor­ten nais­ten kes­kuu­des­sa. Jopa nel­jä­so­sa nuo­ris­ta nai­sis­ta ker­too ny­ky­ään kuu­lu­van­sa sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töön.

– Muu­tok­sel­la on yh­teis­kun­nal­lis­ta mer­ki­tys­tä, sil­lä vä­hem­mis­töön lu­keu­tu­mi­nen on yh­tey­des­sä sekä laa­jem­min nuor­ten ar­vo­maa­il­maan et­tä hei­dän yh­teis­kun­nal­li­seen osal­lis­tu­mi­seen­sa. Sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töön lu­keu­tu­vat nuo­ret ovat kes­ki­mää­rin yh­teis­kun­nal­li­ses­ti hy­vin ak­tii­vi­sia, sa­noo Nuo­ri­so­tut­ki­mus­seu­ran ti­las­to­tut­ki­ja Kons­ta Hap­po­nen tie­dot­tees­sa.

Kii­la­kos­ki sa­noo, et­tä il­mi­ö­tä pi­tää tut­kia enem­män en­nen kuin sii­tä voi teh­dä täs­mäl­li­siä pää­tel­miä.

– Jos väit­täi­sim­me tie­tä­väm­me vas­tauk­sen, yrit­täi­sim­me yk­sin­ker­tais­taa asi­oi­ta lii­kaa.

Vuo­sit­tain jul­kais­ta­va Nuo­ri­so­ba­ro­met­ri mit­taa suo­ma­lais­ten 15–29-vuo­ti­ai­den ar­vo­ja ja asen­tei­ta hei­dän it­sen­sä ku­vaa­ma­na.

Nyt jul­kais­tu ba­ro­met­ri tar­kas­te­lee nuor­ten asen­tei­den muu­tok­sia 1990-lu­vul­ta ny­ky­päi­vään. Täl­lä ker­taa ky­syt­tiin ver­tai­lu­tie­don saa­mi­sek­si asi­oi­ta, joi­ta oli ky­syt­ty jo ai­em­min.

Tie­don­ke­ruu­me­ne­tel­miä on uu­dis­tet­tu pel­kän pu­he­lin­ky­se­lyn si­jas­ta. Vuo­si­na 2023 ja 2024 tie­to­ja ke­rät­tiin sekä ver­kos­sa et­tä pu­he­li­mit­se, jat­kos­sa ai­no­as­taan ver­kos­sa.