Suomalainen nuori on kansainvälinen ja kiinnostunut yhteiskunnastaBa
Mimma Lehtovaara / STT
Nuoret ja nuoret aikuiset ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta ja yhteiskunnasta. Muutokset ovat merkittäviä.
Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan viime vuonna ainakin jonkin verran politiikasta kiinnostuneita oli yli 60 prosenttia vastaajista. Vuonna 2008 kiinnostus politiikkaa kohtaan oli pohjalukemissa, sillä ainoastaan noin joka neljäs oli ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta.
Barometrissa on mitattu suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten arvoja ja asenteita 30 vuoden aikana. Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski arvioi, että yksi syy poliittisen kiinnostuksen kasvuun liittyy politiikan tekemisen tapaan.
– Entistä tärkeimmäksi ovat tulleet erilaiset digitaaliset välineet: sosiaalinen media, blogit ja muut vastaavat, mikä tekee politiikasta osin helpommin lähestyttävää.
Myös nuorisokulttuurin muutoksella on merkitystä. Nuoret ovat kiinnostuneet vaikuttamisesta, identiteettipoliittisista kysymyksistä, monikulttuurisuudesta ja ympäristöasioista.
– Politiikkaan on alkanut tulla uusia teemoja ja sitä kautta myös nuoria kiinnostavia asioita.
Barometrin mukaan yli 70 prosenttia nuorista kokee kuuluvansa kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan, ja luottamus useimpiin yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin instituutioihin on kasvanut. Entistä useampi kokee itsensä eurooppalaiseksi ja pitää EU:n jäsenyyttä hyödyllisenä. Barometrin vanhimmat vastaajat ovat 29-vuotiaita, joten hekin ovat eläneet ikänsä EU-Suomessa.
Kiilakoski huomauttaa, että esimerkiksi Britannian ero EU:sta ja sen ympärillä käyty keskustelu toi esille myös unionin myönteisiä puolia usein ongelmakeskeisten näkökulmien rinnalle.
– EU tarjoaa aika paljon mahdollisuuksia nuorille. On erilaisia nuorisovaihtoja, ohjelmia ja muita.
Luottamus Suomen uusimpaan kansainväliseen viiteyhteisöön, eli sotilasliitto Natoon, on varsin vahvaa, sillä 70 prosenttia luotti viime vuonna Natoon vähintään jonkin verran. Esimerkiksi vuonna 2006 Natoon luotti ainakin jonkin verran vain noin kolmannes vastanneista.
Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus näkyvät myös esimerkiksi suhtautumisessa ulkomaalaisiin työntekijöihin.
Viime vuoden barometrissa 66 prosenttia oli sitä mieltä, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisää ulkomaisia työntekijöitä. Esimerkiksi vuonna 2013 näkemykseen yhtyi vain 37 prosenttia vastanneista.
Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten usko tulevaisuuteen näyttää heikentyneen, sillä viime vuonna omaan tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia oli aiempaa vähemmän.
Kun vuonna 2016 yli 80 prosenttia vastaajista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimistisesti, oli osuus viime vuonna enää noin 60 prosenttia.
Selittäviä tekijöitä voi olla paljon, pohtii Kiilakoski. Yhteiskunnassa on paljon puhetta siitä, mikä milloinkin on rikki. Käsitys siitä, miten elämässä ylipäätään selviytyy, saattaa olla epäselvä.
– Jollakin lailla on tässä 2020-luvun mittaan syntynyt sellaisia prosesseja, jotka ovat tuottaneet nuorille kokemuksen, että omaan elämään ei voi vaikuttaa samalla lailla.
Yhtenä esimerkkinä Kiilakoski nostaa koronavuodet.
– Nuorten harrastukset, koulut, oppilaitokset laitettiin kiinni. On edelleen epäselvää, mikä tämän loppulasku oli nuorille.
Kiilakoski muistuttaa myös sosiaaliturvan erilaisista heikennyksistä samaan aikaan, kun hinnat ovat nousseet.
Aiempaa useampi nuori tai nuori aikuinen lukee itsensä vähemmistöön joko sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.
Noin yksi kuudesta nuoresta luki itsensä seksuaalisen suuntautumisen perusteella vähemmistöön vuonna 2024, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli noin yksi kymmenestä.
Seksuaalivähemmistöihin samaistuvien määrä on kasvanut erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Jopa neljäsosa nuorista naisista kertoo nykyään kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.
– Muutoksella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä vähemmistöön lukeutuminen on yhteydessä sekä laajemmin nuorten arvomaailmaan että heidän yhteiskunnalliseen osallistumiseensa. Seksuaalivähemmistöön lukeutuvat nuoret ovat keskimäärin yhteiskunnallisesti hyvin aktiivisia, sanoo Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen tiedotteessa.
Kiilakoski sanoo, että ilmiötä pitää tutkia enemmän ennen kuin siitä voi tehdä täsmällisiä päätelmiä.
– Jos väittäisimme tietävämme vastauksen, yrittäisimme yksinkertaistaa asioita liikaa.
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita heidän itsensä kuvaamana.
Nyt julkaistu barometri tarkastelee nuorten asenteiden muutoksia 1990-luvulta nykypäivään. Tällä kertaa kysyttiin vertailutiedon saamiseksi asioita, joita oli kysytty jo aiemmin.
Tiedonkeruumenetelmiä on uudistettu pelkän puhelinkyselyn sijasta. Vuosina 2023 ja 2024 tietoja kerättiin sekä verkossa että puhelimitse, jatkossa ainoastaan verkossa.