Sitra ja Luke haluaisivat kasviproteiineista Suomen viennin moottorin, mutta tavoite on monen mutkan takana – "Kaiken pitäisi sujua kuin Strömsössä"
Juuso Lindberg / STT
Suomi voisi olla lähivuosina lähes täysin omavarainen kasviproteiinien tuottaja. Asia selviää Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta, jossa on selvitetty keinoja lisätä kasvipohjaisten proteiinien osuutta. Tällä hetkellä kasviproteiinien tuotanto on alle 30 prosenttia suhteessa koko maan proteiininkulutukseen, mutta vuonna 2040 luku voisi olla 98 prosentissa.
Lisäksi niissä nähdään potentiaalia kasvaa merkittäväksi vientituotteeksi. Osuuden kasvattamista perustellaan viime vuonna uusituilla pohjoismaisilla ravitsemussuosituksilla sekä idänkaupan tyrehtymisellä, joka on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Ennusteiden toteutuminen vaatisi kuitenkin sen, että kaikki menisi nappiin ensi yrittämältä. Toimenpiteisiin tulisi myös ryhtyä aikailematta.
Kasviproteiinien tuotannon kasvattamiselle löytyykin edellytyksiä. Sitra ja Luke keskittyivät tutkimuksessaan sellaisiin kotimaisiin viljelykasveihin, joista useimmin jalostetaan kasviproteiinituotteita. Nämä kasvit ovat herne, härkäpapu, rypsi sekä rapsi.
Sitran ja Luken mukaan tuotantoala voitaisiin kolminkertaistaa nykyiseen verrattuna. Tutkimuksessa mainitaan esimerkiksi ilmaston lämpenemisen hopeareunus eli yhä pohjoisempien alueiden muuttuminen viljelyskelpoisemmiksi. Lisäksi yleistyvään teknologiaan, kuten automaattiseen tuholaistorjuntaan, suhtaudutaan toiveikkaasti.
Tutkimuksesta selviää, että vuonna 2023 Suomessa kulutettiin proteiinia noin 233 miljoonaa kiloa. Samana vuonna arvioitu proteiinin tarve maassa oli 185 miljoonan kilon luokkaa, ja tarve tulee todennäköisesti olemaan samalla tasolla myös vuonna 2040.
Suomalaiset kuluttavatkin proteiineja yli tarpeidensa, mutta tuotantomääriä halutaan silti lisätä merkittävästi. Luken erikoistutkija Csaba Jansik kertoo STT:lle, että syyt tavoitteille löytyvät valtionrajat ylittävästä ajattelumallista.
– Usein oletetaan, että tuotanto on kulutuksemme peilikuva, mutta näin ei ole. Koemme maailmassa niin suuria muutoksia ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten muutosten seurauksena, että meillä on globaali vastuu tuottaa sen verran kuin edellytyksiä on, hän sanoo STT:lle.
Luken haaveissa Suomi onkin kymmenen vuoden kuluttua vientivetoinen, ainakin mitä tulee kasviproteiineihin.
– Helmikuussa laskimme, että vuonna 2035 Suomen maataloudessa saataisiin tuotettua noin 90 miljoonan kilon verran kasviproteiinituotteita. Niistä kaksi viidesosaa päätyisi kotimaan kulutukseen ja loput vientiin, Jansik kertoo.
Kulutus on edelleen vahvasti eläinperäisiin elintarvikkeisiin nojaavaa. Vaikka kasviproteiinien kysyntä on kasvanut, viime vuonna eläinproteiinit kattoivat 62 prosenttia kaikesta kulutetusta proteiinista.
Eläinpohjaisten proteiinien kohdalla Suomi on 80-prosenttisesti omavarainen. Jansik kuitenkin teroittaa, että kasviproteiinituotannon kasvattamisella ei tarkoiteta kotieläinten osuuden laskemista maataloudessa. Vientiä halutaan kasvattaa myös eläinperäisillä tuotteilla.
Jansik myöntää, että tutkimuksen perusteella ehdotetut toimenpiteet ovat hyvin kunnianhimoisia. Tuotannon nousuun saaminen vaatisi hänen mukaansa satojen miljoonien eurojen investointeja tuotannon kapasiteettiin, minkä lisäksi saman verran tulisi satsata myös tuotekehitykseen.
– Voin suoraan sanoa, että kaiken pitäisi sujua kuin Strömsössä. Tässä on se potentiaali, mikä on saavutettavissa, mutta on hyvin eri asia, mitä oikeasti saavutetaan tulevien 15 vuoden aikana, Jansik summaa.
