Tiia Jo­ki­sa­lo

Po­rin sil­ta lie­nee ai­van jo­kai­sel­le po­ri­lai­sel­le tut­tu maa­merk­ki, jota on tul­lut yli­tet­tyä lu­ke­mat­to­mia ker­to­ja. Sil­ta voi ol­la niin it­ses­tään sel­vä osa kau­pun­ki­ku­vaa, et­tä sen mer­ki­tys­tä on help­po ol­la ajat­te­le­mat­ta.

Mut­ta ta­san sata vuot­ta sit­ten uu­si sil­ta oli jo­tain ai­van muu­ta: näyt­tä­vä ra­ken­nel­ma, joka ke­rä­si kat­sei­ta ja oli mo­nel­le mer­kit­tä­vä ta­pah­tu­ma niin ylei­ses­ti kau­pun­gis­sa kuin omas­sa elä­mäs­sä­kin.

Po­rin sil­lan ava­jai­sia vie­tet­tiin 26. syys­kuu­ta 1926 juh­lal­li­sin me­noin, sil­taa oli vih­ki­mäs­sä ei sen vä­hem­pää kuin sil­loi­nen pre­si­dent­ti Lau­ri Kris­ti­an Re­lan­der.

Uu­del­la sil­lal­la oli iso mer­ki­tys mo­nel­le kau­pun­ki­lai­sel­le, sil­lä ai­em­min kes­kus­tan ja joen poh­jois­puo­len vä­lis­tä yh­teyt­tä hel­pot­ta­mas­sa oli ai­no­as­taan pont­to­ni­sil­ta Char­lot­ta. Ym­pä­ri­vuo­ti­seen kul­ke­mi­seen sii­tä ei kui­ten­kaan ol­lut ja ajoit­tain jäät kul­jet­ti­vat­kin pont­to­ne­ja ai­na Pih­la­van­lah­den suul­le as­ti. Sa­maan ai­kaan yhä use­am­pi po­ri­lai­nen työs­ken­te­li Iso­san­nas­sa, jo­ten yh­teys joen yli ei ol­lut vain kul­ke­mi­sen hel­po­tus vaan mo­nel­le vält­tä­mä­tön osa ar­kea.

Kuva Porin sillan vihkiäisistä vuodelta 1926, kuvassa mukana myös vanha ponttonisilta Charlotta. Kuva; John Englund, Satakunnan Museon kokoelmat.

Alue al­koi te­ol­lis­tua 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­sä, kun Po­rin tu­li­tik­ku­teh­das aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1851 Ham­pus Ju­lius Ol­den­bur­gin pe­rus­ta­ma­na. Pian sen jäl­keen alu­eel­le tu­li­vat Po­rin Ko­ne­pa­ja vuon­na 1858 ja Iso­san­nan saha vuon­na 1862. Vuo­si­sa­dan vaih­teen tie­noil­la te­ol­li­nen toi­min­ta sai jat­koa, kun Po­rin Puu­vil­la­teh­das aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1898 ja tuo­tan­to käyn­nis­tyi vuon­na 1900.

Te­ol­lis­tu­mi­sen myö­tä Iso­san­nas­ta tuli myös työ­vä­en kan­nal­ta mer­kit­tä­vä alue. Sin­ne muo­dos­tui myös slum­mi­mai­nen asui­na­lue, joka tun­net­tiin ni­mel­lä Blo­min kau­pun­ki. Alu­een his­to­ria sai kui­ten­kin uu­den suun­nan, kun Iso­san­nan alue lii­tet­tiin Po­riin ja kaa­voi­tet­tiin vuon­na 1897.

Sil­lan suun­nit­te­li­ja­na toi­mi Jal­mar Castrén, ja ra­ken­nus­töis­tä vas­ta­si hel­sin­ki­läi­nen Oy Const­ruc­tor. Uu­si sil­ta oli ai­kan­sa edus­ta­va ja uu­de­nai­kai­nen ra­ken­nel­ma, joka muut­ti myös Po­rin kau­pun­ki­ku­vaa.

Sil­ta ei kui­ten­kaan ol­lut vain kul­ku­reit­ti. Sen ra­ken­teis­sa oli otet­ta­va huo­mi­oon myös joki ja sen lii­ken­ne. Ko­ke­mä­en­jo­el­la kul­ki tuol­loin vie­lä isoh­ko­ja lai­vo­ja, jo­ten sil­taa ei voi­tu ra­ken­taa joen yl­le yk­sin­ker­tai­ses­ti kiin­te­äk­si ra­ken­teek­si. Sil­ta oli­kin vie­lä tuol­loin avat­ta­va, jot­ta ve­si­lii­ken­ne pää­si kul­ke­maan sen al­ta.

Rakennuttajapäällikkö Päivi Kallin ja rakennuttajarakennusmestari Jari Lehesvuoren mukaan sillan ajoradan valaistus uusittiin ja samalla lisättiin valaisimia korostamaan sillan rakenteita niin kylkiin kuin alapuolellekin. Jos aikataulussa pysytään, lopputuloksesta saadaan nauttia pian. Kuva: Tiia Jokisalo

Juh­la­vuo­den kun­ni­ak­si myös sil­lan va­lais­tus­ta on uu­sit­tu ko­ko­nai­suu­des­saan.

– Uu­del­la va­lais­tuk­sel­la ha­lu­taan en­nen kaik­kea ko­ros­taa sil­lan ark­ki­teh­tuu­ria ja ra­ken­tei­ta. Ta­voit­tee­na on, et­tä sil­ta erot­tuu ym­pä­ris­tös­tään myös pi­me­ään ai­kaan ja nä­kyy ai­em­paa edus­ta­vam­min, tek­ni­sen toi­mi­a­lan ra­ken­nut­ta­ja­pääl­lik­kö ja toi­min­ta­yk­si­kön pääl­lik­kö Päi­vi Kal­li ker­too.

Suun­nit­te­lus­sa on huo­mi­oi­tu Ete­lä- ja Poh­jois­ran­nan val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä kult­tuu­riym­pä­ris­tö niin, et­tä va­lais­tus an­taa ti­laa ja ar­von jo­kiym­pä­ris­töl­le. Uu­si­mi­sel­la ko­ros­te­taan sil­lan ra­ken­tei­ta ja saa­daan ko­ko­nai­suu­des­ta en­tis­tä näyt­tä­väm­pi. Sa­mal­la pa­ran­ne­taan sil­lan kul­ku­väy­lien va­lais­tus­ta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.

– Kai­ken kaik­ki­aan va­lai­si­mia tu­lee yli kak­si sa­taa, Po­rin kau­pun­gin ra­ken­nut­ta­ja­ra­ken­nus­mes­ta­ri Jari Le­hes­vuo­ri ker­too.

Hank­kees­sa on ol­lut myös omat haas­teen­sa. Va­lai­si­mien toi­mi­tu­sa­jat osoit­tau­tui­vat huo­mat­ta­vas­ti ta­val­lis­ta pi­dem­mik­si, mikä on vai­kut­ta­nut työn ete­ne­mi­seen. Va­lai­si­mia suun­na­taan ja oh­jel­moi­daan vie­lä juh­la­vii­kol­la ja ta­voit­tee­na on, et­tä työ saa­daan val­miik­si en­nen Po­rin Päi­vää.

Läh­de: his­to­ri­a­tie­dot Sa­ta­kun­nan Mu­se­on ra­ken­nus­tut­ki­ja San­na Kuu­si­ka­ri.

Voitto Niemelän kuvaama otos sillalta vuonna 1969. Kuva: Satakunnan Museon kokoelmat

Kult­tuu­ria Po­rin sil­lan ym­pä­ril­lä

Osoit­tees­ta www.fin­na.fi löy­tyy Po­rin uu­si sil­ta -ni­mel­lä myk­kä­do­ku­ment­ti, joka ku­vaa sil­lan ko­e­käyt­töä ja vih­ki­mis­ti­lai­suut­ta sekä Char­lot­tan vii­mei­siä yli­kul­ki­joi­ta. Do­ku­ment­tia kat­sel­les­sa saat­taa huo­ma­ta, et­tä vaik­ka pal­jon on muut­tu­nut sa­das­sa vuo­des­sa, hät­käh­dyt­tä­vän pal­jon on myös py­sy­nyt sa­ma­na.

Ky­sei­nen do­ku­ment­ti esi­te­tään yli­o­pis­to­kes­kuk­sen Tie­de­A­ree­na-ta­pah­tu­mas­sa lau­an­tai­na 26. syys­kuu­ta kol­me ker­taa. En­sim­mäis­tä esi­tys­tä sä­es­tää Piia Rin­ne, toi­nen on myk­kä ja kol­mat­ta sä­es­tää Pori Jou­het. Esi­tyk­set ovat pää­au­las­sa kel­lo 12.30, 13.50 ja 16.15. Li­säk­si yli­o­pis­to­kes­kuk­sen sei­nil­le ri­pus­te­taan sil­lan his­to­ri­as­ta ker­to­via ju­lis­tei­ta.

Sa­ta­kun­nan Mu­se­os­sa on puo­les­taan esil­lä 24.–27.9. Po­rin sil­ta -näyt­te­ly, joka esit­te­lee al­ku­pe­räi­siä Po­rin sil­lan suun­nit­te­lu­kil­pai­luun laa­dit­tu­ja sil­ta­pii­rus­tuk­sia vuo­del­ta 1924.