Uusi-Kilponen: Mistä datakeskuksille säätövoimaa?
Suomessa on suunnitteilla ja toteutuksessa yhteensä sata datakeskusta. Satakuntaan niitä on suunnitteilla tai luvitusvaiheessa 11.
Suurin on suunnitteilla Lakarin teollisuusalueelle. Puhutaan 1000 megawatin jättilaitoksesta. Olkiluoto kolmosen tuotannosta se kuluttaisi noin kaksi kolmasosaa.
Kunnissa datakeskusten rakentamista on tervehditty ilolla. Tulee työtä etenkin rakennusvaiheessa ja kiinteistöveroja.
Ihan pelkkää auvoista talouden piristystä eivät datakeskukset tuo. Ne herättävät monia kysymyksiä. Muun muassa Supo on varoittanut autoritaaristen maiden keskusten aiheuttamasta turvallisuusuhasta.
Kansalaisten huoli ylitse muiden on sähkön riittävyys ja hinta. Varmaa vastausta ei kykene antamaan yksikään taho. Jos kysyntää on enemmän kuin tuotantoa, nousee hinta. Tuotantoa pystytään kyllä lisäämään samaan tahtiin datakeskusten valmistumisen kanssa. Kapasiteetti kasvaa tuuli- ja aurinkovoiman ansiosta jo lyhyen ajan sisällä kahden ydinvoimalan tuotannon verran.
Datakeskukset tarvitsevat sähköä tasaisesti 24 tuntia vuorokaudessa. Entä sitten, kun ei tuule eikä paista. Keskuksissa varavoima toki räpsähtää päälle sekunnin murto-osassa. Mutta jos ei tuule viikkoon tai kahteen, keskusten akut tyhjenevät. Tämä riski voidaan eliminoida varavoimalla ja jättiakustoilla. Sähkön ja lämmön varastointi sekä kaasulla käyvien turbiinivoimaloiden rakentaminen on vielä piirustuslaudalla. Sähkön siirtoverkkojakin pitäisi rakentaa miljardien edestä.
Google lupaa 13 miljardin euron jättihankkeen ohella toteuttaa myös säätövoimaa ja sähkövarastoja. Tosin nämäkin suunnitelmat ovat vielä konkretiaa vailla. Google on tehnyt Fortumin kanssa yli 20 vuoden sopimuksen sähkön toimittamisesta. Kansalaiset pelkäävät, että sähkön sopimushinta on liian halpa. Kansainväliset investointipankit arvioivat hinnaksi 8–9 senttiä kilowattitunnilta. Hinta on Fortumille hyvä. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hinnan arvioidaan liikkuvan noin viidessä sentissä samalla ajanjaksolla.
Datakeskukset synnyttävät taloustoiveita ja uhkia samassa paketissa. Ainoa varma asia on, että keskuskeskustelu jatkuu.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


