Pääministeri Orpo uudenvuodentervehdyksessään: Suomi ei vaipunut horrokseen joulunpyhinä, vaan turvallisuudesta huolehdittiin
Tuomas Savonen / STT
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen viranomaiset osoittivat joulunpyhinä, että Suomessa ei nukuttu tai vaivuttu horrokseen, vaan maan turvallisuudesta huolehdittiin myös tuolloin.
Orpon mukaan Suomen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Itämerellä tapahtuneen kaapelirikon yhteydessä erinomaisesti, kun ankkuria laahannut alus saatiin Suomen aluevesille ja suomalaisten tutkintaan.
– Kun tieto Itämerellä tapahtuneesta kaapelirikosta tuli, Suomi toimi välittömästi. Lisävahinkojen toteutuminen haluttiin estää ja saada tapahtunut mahdollisimman ripeästi tutkintaan, Orpo sanoo uudenvuodentervehdyksessään.
Yli viranomaisrajojen toimiva yhteistyö on Orpon mukaan yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista.
– Osoitimme ulkomaailmalle, että Suomi reagoi välittömästi mahdolliseen häirintään ja tihutyöhön. Suomalaisten sähkönsaanti oli turvattua. Kodeissa saatiin jatkaa rauhassa joulunviettoa, kun viranomaiset olivat valppaina ja toimivat.
Itämeren tapahtumat muistuttivat Orpon mukaan suomalaisia jälleen turvallisuuden merkityksestä.
– Kun olemme varautuneita, ei syytä pelkoon ole. Pidämme huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta sekä kansallisesti että yhdessä kumppaneidemme ja liittolaistemme kanssa.
Orpo kommentoi uudenvuodentervehdyksessään myös Ukrainan sotaa ja mahdollisia rauhanneuvotteluja, joista on keskusteltu etenkin Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen.
– Rauha voidaan kuitenkin saavuttaa vain ehdoilla, jotka Ukraina voi hyväksyä. Rauhaa ei voi tehdä Euroopan yli, eikä (Venäjän presidentti Vladimir) Putin saa kävellä neuvotteluista ulos voittajana, Orpo painottaa.
– Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Ei siksi, että Yhdysvaltain tuleva presidentti (Donald) Trump sitä vaatii. Vaan siksi, että se on Euroopan etu, Orpo jatkaa.
Orpon mukaan hänen hallituksensa on tehnyt kuluneen vuoden aikana määrätietoisesti töitä Suomen talouden kääntämiseksi kestävälle uralle. Hallituksen tähän mennessä tekemien päätösten arvioitu työllisyysvaikutus on Orpon mukaan lähes 90 000 työllistä.
– Maailmalta emme ole vetoapua toistaiseksi saaneet. Käänne parempaan on antanut odottaa itseään, Orpo sanoo.
Orpon mukaan hallitus on korvannut puuttuvaa viennin vetoapua monin tavoin.
– Rakentamisalalla lähes kaikki asunnot on rakennettu valtion tukemana. Veropolitiikka on keventänyt niin työn kuin polttoaineiden verotusta. Lukuisia tie- ja ratahankkeita eri puolilla Suomea on laitettu liikkeelle. Se on tehty, mitä raskaasti velkaantuneessa valtiontaloudessa voidaan, Orpo sanoo.
Tulevan kevään aikana hallitus tulee Orpon mukaan tekemään töitä erityisesti sen eteen, että maan työllisyystilannetta saadaan kohennettua.
Orpo suhtautuu toiveikkaasti tulevan vuoden talousnäkymiin.
– Uudet talousennusteet ovat rohkaisevia. Ilman uusia ikäviä yllätyksiä vaikea aika on jo takanapäin. Taloutemme on jo kääntynyt hienoiseen kasvuun. Kodeissa arkea helpottaa se, että hintojen nousu on laantunut ja laskevat korot tuovat liikkumatilaa asuntovelallisten kukkaroon, Orpo arvioi.
Orpon mukaan Suomella on paljon mahdollisuuksia uusien teknologioiden tuomassa kasvussa ja teollisuuden uudistumisessa hiilivapaaseen tuotantoon. Tästä kertovat Orpon mukaan myös ennen joulua kuullut uutiset Googlen isoista maakaupoista Kajaanissa ja Muhoksella, Kokkolaan suunnitellusta miljardiluokan investoinnista alumiinitehtaaseen ja Kajaaniin tulossa olevasta uudesta supertietokoneesta.
Vaikka talous lähteekin kasvuun, Orpo varoittaa, että Suomessa joudutaan silti jatkamaan sopeuttamista ja jakamaan niukkuutta vielä pitkään.
Orpon mukaan kasvavat puolustus- ja hoivamenot tarkoittavat vaikeita valintoja myös jatkossa.
– Talouden tasapainottamista on jatkettava niin tämän kuin tulevankin hallituskauden ajan. Jatkuvasti ei voi elää velaksi. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Vain taloudellisesti kestävällä pohjalla seisova valtio voi panostaa myös turvallisuuteen, Orpo sanoo.
– Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, ja sellaisena se myös pysyy, kun saamme velkaantumiskehityksen taitettua, Orpo summaa.