Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Ka­la­kan­to­jen vä­he­ne­mi­nen län­si­ran­ni­kol­la on to­si­a­sia, jota ei juu­ri kiis­te­tä. Sen si­jaan kiis­taa käy­dään sii­tä, mikä ti­lan­tee­seen on joh­ta­nut.

Ka­las­tuk­sen am­mat­ti­lai­set ja har­ras­ta­jat ovat var­sin yk­si­mie­li­siä: run­sas me­ri­met­so­kan­ta on saa­liin vä­he­ne­mi­sen kes­kei­sin pää­syy.

Esi­mer­kik­si Rau­man Jär­vi­luo­dos­sa elää yli 30 000 yk­si­lön yh­dys­kun­ta.

Kan­nan run­sas­tu­mi­seen vai­kut­taa muun mu­as­sa se, et­tä me­ri­met­so on rau­hoi­tet­tu.

– Kan­ta on niin run­sas, et­tei sitä ky­e­tä mer­kit­tä­väs­ti vä­hen­tä­mään edes met­säs­tä­mäl­lä. Ai­no­a­na vaih­to­eh­to­na pi­dän mu­nien rik­ko­mis­ta ja pe­sien ha­jot­ta­mis­ta, sa­noo am­mat­ti­ka­las­ta­ja Jar­no Aal­to­nen.

Hän las­kee me­ri­met­so­jen vai­ku­tus­ta ka­la­kan­to­jen vä­he­ne­mi­seen Rau­man edus­tal­la ylei­ses­ti val­lal­la ole­val­la kaa­val­la. Eli me­ri­met­so­pa­ris­kun­ta ja kak­si poi­kas­ta tar­vit­se­va 150 ki­loa ka­laa 100 päi­väs­sä saa­dak­seen poi­ka­set len­to­kun­toon. Li­säk­si me­ri­met­so käyt­tää ra­vin­nok­seen ka­laa puo­li ki­loa päi­väs­sä.

Kun hän ker­too ka­lan­ku­lu­tuk­sen me­ri­met­so­jen mää­räl­lä, syn­tyy hur­ja luku: mil­joo­na ki­loa ka­laa sa­das­sa päi­väs­sä!

– Kun tuo ka­la­mää­rä on ve­ro­tet­tu me­ri­met­so­jen sui­hin jo pa­ri­kym­men­tä vuot­ta, tie­tää seu­rauk­set. Ka­la­kan­nat ovat Uu­den­kau­pun­gin ja Po­rin vä­li­sel­lä me­ri­a­lu­eel­la vä­hen­ty­neet ra­jus­ti, Aal­to­nen pai­not­taa.

Hän ker­too yh­den esi­mer­kin sii­tä, mi­ten me­ri­met­sot toi­mi­vat ja te­ke­vät tu­hoa ka­la­nis­tu­tuk­sil­le.

– Kun olim­me saa­neet poi­ka­set Eu­ra­jo­keen, me­ri­met­sot odot­ti­vat isoi­na par­vi­na tar­joi­lua.

Aal­to­nen las­kee, et­tä vii­den vii­me vuo­den ai­ka­na hä­nen ah­ven­saa­liin­sa ovat vä­hen­ty­neet 40 pro­sent­tia vuo­des­sa. Nyt ti­lan­ne on se, et­tei ah­ven­ta kan­na­ta enää pyy­dys­tää.

– Pi­tää las­kea val­ta­va mää­rä verk­ko­ja, et­tä pyy­dyk­siin tart­tui­si edes muu­ta­ma ah­ven. Ei sel­lai­nen ka­las­tus am­mat­ti­mai­ses­ti kan­na­ta mis­sään ni­mes­sä, Aal­to­nen har­mit­te­lee.

Hän las­kee ny­kyi­sin ah­ven­verk­ko­ja vain muu­ta­man ker­ran koko ke­sän ai­ka­na. Ai­kai­sem­min hän teki sen 2-4 ker­taa vii­kos­sa.

Aal­to­nen sa­noo suo­raan, et­tei pe­rin­tei­nen ka­las­ta­mi­nen enää elä­tä hän­tä. Lei­vän­jat­keek­si pi­tää teh­dä mui­ta hom­mia.

Hä­nen mu­kaan­sa ah­ve­net ovat myös muut­ta­neet käyt­täy­ty­mis­tään.

– Kun niil­lä en­nen oli tie­tyt pai­kat ja ta­vat, niin ah­ve­nia löy­tyy ihan uu­sis­ta pai­kois­ta, ku­ten ran­ta­kais­li­kois­ta tai ui­mas­sa yk­si­löi­nä, kun ne en­nen eli­vät lä­hin­nä par­vis­sa. Tä­hän on syy­nä juu­ri me­ri­met­so­jen te­ho­kas ka­las­tus. Ah­ve­nil­la tuol­lai­nen tapa on suo­jau­tu­mis­kei­no.

Luon­non­ka­lan vä­häi­syys nä­kyy myös hin­nas­sa. Ah­ve­nis­ta voi­daan pyy­tää yli 30 eu­roa kilo. Saa­ta­vuu­den niuk­kuus mää­rää hin­nan.

– Mul­le tu­lee jat­ku­vas­ti ky­se­lyi­tä ja jou­dun vas­taa­maan, et­tä sor­ry, ei ole ah­ven­ta, ei­kä juu­ri muu­ta­kaan luon­non­ka­laa, Aal­to­nen to­te­aa.

Kun suo­ma­lais­ta ka­laa ei ole, täyt­ty­vät tis­kit nor­ja­lai­ses­ta lo­hes­ta, vi­ro­lai­ses­ta ku­has­ta ja ah­ve­nis­ta.

– Nor­jan lo­hen hin­ta on se­kin nous­sut, Aal­to­nen las­kee.

Hän pai­not­taa, et­tei hän täs­sä ole se suu­rin hä­vi­ä­jä, vaan ne asi­ak­kaat, jot­ka ha­lu­ai­si­vat syö­dä lä­hi­ve­sil­tä pyy­dys­tet­tyä luon­non­ka­laa.

Vi­ra­no­mai­set tie­dos­ta­vat hy­vin ti­lan­teen, mut­ta ai­na­kaan tois­tai­sek­si ei saa­tu ai­kaan pää­tök­siä.

– On­gel­ma on sii­nä­kin, et­tä ka­la­ti­lan­net­ta ar­vi­oi­daan koko Sel­kä­me­ren alu­eel­ta. Pai­kal­li­sia olo­suh­tei­sia ei sii­nä huo­mi­oi­da, Aal­to­nen sa­noo.

Pää­tös­ten te­ke­mis­tä vai­keut­ta­vat myös vi­ra­no­mais­ten kiis­te­lyt. Sel­keä nä­ke­mys­tä ti­lan­tees­ta ei ole, vaan he ovat ja­kau­tu­neet ai­na­kin kah­teen eri lei­riin.

– Ka­las­ta­jil­le ei ole myös­kään kor­vat­tu saa­lii­den me­ne­tyk­siä. Kor­vaus­ta pi­täi­si saa­da, jos suo­je­lu­pää­tök­set hei­ken­tä­vät elin­kei­non har­joit­ta­mis­ta.

Ti­las­tot ker­to­vat

vain osa­to­tuu­den

Ti­las­tot ker­to­vat me­ri­met­so­jen vai­ku­tuk­ses­ta ka­la­kan­toi­hin vain osa­to­tuu­den. Muun maus­sa Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen eri­kois­tut­ki­ja Ou­ti Hei­kin­hei­mo on to­den­nut, et­tä me­ri­met­so­jen vai­ku­tuk­set ka­la­kan­toi­hin on kor­kein­taan kym­me­nen pro­sen­tin luok­kaa.

Hän on myös to­den­nut, et­tei ole ha­vait­tu ka­la­kan­nois­sa muu­tos­ta en­nen me­ri­met­so­jen yleis­ty­mis­tä Sel­kä­me­rel­lä ja yleis­ty­mi­sen jäl­keen.

Ruot­sa­lais­tut­ki­ja Sture Hans­son on puo­les­taan to­den­nut, et­tä si­la­kan, turs­kan ja ki­lo­hai­lin kan­toi­hin hyl­keil­lä ja me­ri­met­soil­la on vai­ku­tus­ta. Ran­ni­koil­la vai­ku­tus on suu­rem­pi ah­ven­ten, hau­kien, sii­an ja ku­han kan­toi­hin. Näil­lä alu­eil­la hyl­kei­den ja me­ri­met­so­jen vai­ku­tus voi ol­la suu­rem­pi kuin ih­mi­sen ka­las­ta­ma saa­lis.

Täl­lais­ta ki­nas­te­lua voi­daan käy­dä lo­put­to­miin. Osal­taan ris­tik­käi­siin nä­ke­myk­set vai­kut­ta­vat sii­hen, et­tä asi­aan vä­hem­män vih­kiy­ty­neit­ten po­lii­tik­ko­jen pää­tök­set ve­ny­vät.

Se ti­las­tois­ta to­den­tuu, et­tä me­ri­met­sot ovat siir­ty­neet Pe­rä­me­rel­tä Sel­kä­me­ren ran­ni­koil­le. Il­miö nä­kyy muun mu­as­sa Jär­vi­luo­don yh­dys­kun­nan lin­tu­kan­nan run­sas­tu­mi­se­na.

Me­ri­met­sot pyy­dys­tä­vät tuon puo­len ki­lon päi­vä­tar­peen­sa lä­hi­ve­sil­lä. Lä­hi­ve­sil­lä ka­la­kan­nat voi­vat vä­hen­tyä ra­di­kaa­lis­ti­kin, mut­ta koko Sel­kä­mer­ta kos­ke­vis­sa ti­las­tois­sa se ei näy.

Sel­lai­sia luo­tet­ta­via ti­las­to­ja ei ole saa­ta­vil­la, jois­ta sel­vi­äi­si esi­mer­kik­si se, mi­ten Jär­vi­luo­don me­ri­met­so­yh­dys­kun­ta vai­kut­taa ka­la­kan­toi­hin lä­hi­ve­sil­lä.

Ai­na voi­daan myös se­lit­tää ka­la­kan­to­jen vä­hen­ty­mis­tä Rau­man edus­tal­la muil­la syil­lä, ku­ten ka­la­kan­to­jen luon­nol­li­sel­la vaih­te­lul­la, me­ri­o­lo­suh­tei­den muu­tok­sel­la ja lii­al­li­sel­la ka­las­tuk­sel­la