Henkirikoksien määrä laskussa – myös nuorten tekemät henkirikokset vähentyneet
Sanna Raita-aho / STT
Henkirikollisuuden taso Suomessa on laskenut, käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksesta.
Katsaus selvitti henkirikosten määrää vuosina 2009–2022. Henkirikosten määrä on vähentynyt seurantajaksolla lähes neljänneksen.
– Henkirikosten taso laski seurantajaksolla 1,8 surmatusta henkilöstä 1,4 surmattuun 100 000:ta asukasta kohti, mikä tarkoittaa lähes neljänneksen vähennystä, katsauksessa todetaan.
Vaikka nuorten tekemä väkivaltarikollisuus on herättänyt laajaa julkista keskustelua, nuorten tekemät henkirikokset ovat vähentyneet 20 viime vuoden aikana, katsauksessa todetaan. Ne ovat myös suhteellisen harvinaisia.
Nuoret tekijät ovat yleensä miehiä ja Suomessa syntyneitä, kuten yli 30-vuotiaat tekijätkin. Suurin osa nuorten tekemistä henkirikoksista tehdään yksityisellä paikalla, mutta julkisella paikalla nuoret tekevät henkirikoksia useammin kuin yli 30-vuotiaat. Poliisin arvion mukaan nuoret olivat myös useammin taparikollisia tai kuuluivat osaksi järjestäytynyttä rikollisuutta.
Ikäryhmästä riippumatta henkirikoksen tekijöitä yhdistää vahvasti päihteiden käyttö.
Tekijöiden lisäksi myös nuoret uhrit ovat usein päihteiden vaikutuksen alaisena joutuessaan henkirikoksen uhreiksi.
Nuorten kokeman ja tekemän henkirikollisuuden ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta erityisesti niiltä osin, missä nuorten henkirikokset eroavat muutoin tyypillisestä suomalaisesta henkirikoksesta.
Pääosa henkirikoksista liittyy Suomessa toisilleen ennalta tuttujen miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin yksityisasunnoissa. Lähes puolessa henkirikoksista tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava.
Henkirikoksissa tyypillisin tekoväline oli keittiöveitsi, ja surmaajat olivat pääsääntöisesti hieman uhrejaan nuorempia. Päihteiden käyttö on myös keskeisessä osassa henkirikostapauksissa.
Seurantajaksolla lähes 78 prosentissa tapauksista vähintään toinen osapuolista (tekijä tai uhri) oli päihtynyt, 65 prosentissa molemmat.
Seurantajaksolla havaittu henkirikollisuuden tason lasku näkyi kuitenkin hieman selkeämmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa.
– Vaikka naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan torjunta on tuottanut kuluvalla vuosikymmenellä positiivisia tuloksia, viime vuosina parisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävän toiminnan vaikutus näyttäisi hieman tasaantuneen, katsauksessa todetaan.
Miehiä surmattiin vuosina 2009–2015 vuosittain keskimäärin 70, vuosina 2016–2022 enää 52. Naisten vastaavat määrät olivat 29 ja 25.
Henkirikoskatsaus on toteutettu osana Poliisihallituksen kanssa ylläpidettyä henkirikollisuuden seurantajärjestelmää.