STT

Eu­roo­pan par­la­ment­tiin va­li­taan kaik­ki­aan 720 jä­sen­tä ja heis­tä 15 Suo­mes­ta. Lue al­ta ku­vauk­set Suo­men me­peis­tä.

Ul­ko­po­li­tii­kan tut­ki­ja­na laa­jan ylei­sön tie­toi­suu­teen tul­lut Mika Aal­to­la oli eh­dol­la pre­si­den­tin­vaa­leis­sa al­ku­vuo­des­ta. Hän sai tuol­loin va­lit­si­ja­yh­dis­tyk­sen eh­dok­kaa­na run­saat 47 000 ään­tä eli puo­len­tois­ta pro­sen­tin ää­ni­o­suu­den. Pre­si­den­tin­vaa­lien jäl­keen Aal­to­la an­toi ym­mär­tää, et­tei oli­si ai­na­kaan heti jat­ka­mas­sa po­li­tii­kas­sa. Toi­sin kävi: Aal­to­lan eh­dok­kuu­des­ta ko­koo­muk­sen lis­tal­ta eu­ro­par­la­ment­tiin ker­rot­tiin huh­ti­kuun puo­li­vä­lin ai­kaan.

– Ki­pi­nä­ni po­liit­ti­seen vai­kut­ta­mi­seen on syt­ty­nyt, ja ha­lu­an edis­tää omal­ta osal­ta­ni Suo­men tur­val­li­suut­ta Eu­roo­pas­sa, Aal­to­la pe­rus­te­li.

Aal­to­la on toi­mi­nut Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin (Upi) joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2019. Hä­nen va­lin­tan­sa var­mis­tui Upin hal­li­tuk­sen tiu­kan ää­nes­tyk­sen jäl­keen. Upin joh­ta­jan pes­ti on nyt avoi­me­na ja rek­ry­toin­ti­kier­ros käyn­nis­sä. Aal­to­la on ker­to­nut ha­ke­neen­sa jat­ko­kaut­ta.

Aal­to­la väit­te­li toh­to­rik­si Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa vuon­na 1999. Hä­nen asi­an­tun­ti­ja-alu­een­sa ovat muun mu­as­sa Yh­dys­val­lat, suur­val­ta­po­li­tiik­ka, de­mok­ra­ti­a­ky­sy­myk­set sekä Suo­men ul­ko­po­li­tiik­ka.

Aal­to­lal­la on puo­li­son­sa kans­sa poi­ka. Pa­ris­kun­nal­la on myös koi­ria.

Ko­koo­muk­sen Au­ra Sal­la hyp­pää it­sel­leen tut­tuun maa­il­maan, vaik­ka edes­sä on vas­ta en­sim­mäi­nen kau­si EU-par­la­men­tis­sa. Hän on pe­reh­ty­nyt EU:hun tut­ki­ja­na ja eri­lai­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä.

Sal­la on työs­ken­nel­lyt ai­em­min EU:ssa sil­loi­sen suo­ma­lais­ko­mis­saa­rin Jyr­ki Ka­tai­sen (kok.) ka­bi­ne­tis­sa ja ko­mis­si­on pu­heen­joh­ta­jan Jean-Clau­de Junc­ke­rin ul­ko­po­li­tii­kan neu­vo­nan­ta­ja­na maa­lis­kuu­hun 2020. Hän on myös toi­mi­nut Brys­se­lis­sä Fa­ce­boo­kin emo­yh­ti­ön Me­tan EU-asi­ois­ta vas­taa­va­na lob­ba­ri­na.

Sal­la tut­ki väi­tös­kir­jas­saan EU:n ko­mis­si­on roo­lin muu­tos­ta eu­rok­rii­sin vuo­si­na 2010–2014. Hän on val­mis­tu­nut val­ti­o­tie­tei­den toh­to­rik­si Tu­run yli­o­pis­tos­ta.

Sal­la va­lit­tiin vii­me vuon­na edus­kun­taan Hel­sin­gin vaa­li­pii­ris­tä. Hän on ker­to­nut kiin­nos­tu­neen­sa po­li­tii­kas­ta 15-vuo­ti­aa­na pääs­ty­ään mu­kaan nuo­ri­so­val­tuus­toon. Lu­et­tu­aan Karl Mar­xin Pää­o­man en­sim­mäi­sen osan ja kah­lat­tu­aan läpi puo­lu­ei­den vaa­li­oh­jel­mia hän liit­tyi ko­koo­muk­seen.

Sal­la on suo­rit­ta­nut ase­pal­ve­luk­sen Tik­ka­kos­kel­la Il­ma­voi­mien vies­ti­kou­lus­sa ja ko­tiu­tu­nut siel­tä re­ser­vin ker­sant­ti­na vuon­na 2004.

Per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so ja kak­si pien­tä las­ta.

Ko­koo­muk­sen Hen­na Virk­ku­nen on toi­mi­nut eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko­na vuo­des­ta 2014. Virk­ku­sel­la on niin ikään kaik­ki­aan noin 2 000 päi­vän mi­nis­te­ri­ko­ke­mus muun mu­as­sa hal­lin­to- ja kun­ta­mi­nis­te­rin teh­tä­vis­sä Jyr­ki Ka­tai­sen (kok.) hal­li­tuk­ses­sa. Hä­nel­lä on ol­lut myös pit­kä ura Jy­väs­ky­län kun­ta­po­li­tii­kas­sa.

Kou­lu­tuk­sel­taan Virk­ku­nen on fi­lo­so­fi­an li­sen­si­aat­ti Jy­väs­ky­län yli­o­pis­tos­ta. Hä­nen li­sen­si­aa­tin­työn­sä ai­hee­na oli mi­nis­te­rie­roi­hin joh­ta­neet po­liit­ti­set skan­daa­lit uu­tis­ta­pah­tu­mi­na. Virk­ku­sel­la on var­hai­sem­mal­ta ural­taan taus­taa myös toi­mit­ta­ja­na.

Virk­ku­sen nimi on ol­lut esil­lä ko­mis­saa­ris­pe­ku­laa­ti­ois­sa, sil­lä ko­koo­mus pää­see pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­ee­na päät­tä­mään Suo­men seu­raa­vas­ta EU-ko­mis­saa­ris­ta.

– Ko­mis­saa­rin teh­tä­vä on hy­vin mer­kit­tä­vä. It­se olen kiin­nos­tu­nut teh­tä­vis­tä, mis­sä voi vai­kut­taa EU:n tu­le­vai­suu­teen. Jos täl­lai­nen ky­sy­mys tu­lee eteen, niin tot­ta kai sitä pi­tää va­ka­vas­ti har­ki­ta, hän sa­noi maa­lis­kuus­sa STT:lle.

Virk­ku­nen har­ras­taa lii­kun­taa, eri­tyi­ses­ti juok­sua, lu­ke­mis­ta sekä penk­ki- ja he­vo­sur­hei­lua. Per­hee­seen kuu­luu puo­li­so ja poi­ka.

Ko­koo­muk­sen Pek­ka To­ve­ri eh­tii vai­kut­taa edus­kun­nas­sa vain ver­ra­ten ly­hy­es­ti, sil­lä Hel­sin­gin Ar­ka­di­an­mä­ki vaih­tuu nyt Brys­se­liin. To­ve­ri sai run­sas vuo­si sit­ten edus­kun­ta­vaa­leis­sa lä­hes 9 700 ään­tä Uu­den­maan vaa­li­pii­ris­tä ja meni heit­tä­mäl­lä läpi.

To­ve­ri pe­rus­te­li aset­tu­mis­taan EU-vaa­lieh­dok­kaak­si muun mu­as­sa Eu­roo­pan tur­val­li­suus­ti­lan­teen hei­ken­ty­mi­sel­lä ja sil­lä, et­tä EU:ssa vas­ta nyt ale­taan he­räil­lä uni­o­nin yh­tei­sen tur­val­li­suus- ja puo­lus­tus­po­li­tii­kan tär­key­teen. To­ve­ri on tul­lut suu­rel­le ylei­söl­le tu­tuk­si eri­tyi­ses­ti Ve­nä­jän hyök­käys­so­dan kom­men­taat­to­ri­na. Hän on vaa­ti­nut esi­mer­kik­si, et­tä län­nen tu­li­si nos­taa puo­lus­tus­te­ol­li­suu­den ka­pa­si­teet­ti­aan Uk­rai­nan tu­ke­mi­sek­si.

To­ve­ri on taus­tal­taan so­ti­las, ken­raa­li­ma­ju­ri (evp.) ja on työs­ken­nel­lyt en­nen po­liit­tis­ta uraan­sa muun mu­as­sa Pää­e­si­kun­nan tie­dus­te­lu­pääl­lik­kö­nä. Hä­nen työ­his­to­ri­aan­sa mah­tuu myös puo­lus­tu­sa­si­a­mie­hen teh­tä­vä Yh­dys­val­toi­hin ja Ka­na­daan sekä krii­sin­hal­lin­ta­teh­tä­viä.

To­ve­ri asuu Tuu­su­las­sa puo­li­son­sa ja pa­ris­kun­nan koi­ran kans­sa. Ai­em­mas­ta avi­o­lii­tos­taan hä­nel­lä on kol­me ai­kuis­ta las­ta.

Va­sem­mis­to­lii­ton pu­heen­joh­ta­ja Li An­ders­son on ke­rän­nyt laa­jal­ti kan­na­tus­ta ää­nes­tä­jien kes­kuu­des­sa. Al­ku­vuo­den pre­si­den­tin­vaa­leis­sa hän sai lä­hes 160 000 ään­tä ja mel­kein vii­den pro­sen­tin ää­ni­o­suu­den. Vii­me edus­kun­ta­vaa­leis­sa An­ders­son sai noin 18 000 ään­tä Var­si­nais-Suo­men vaa­li­pii­ris­tä. Hän toi­mi edel­li­ses­sä eli Ant­ti Rin­teen (sd.) ja San­na Ma­ri­nin (sd.) hal­li­tuk­ses­sa ope­tus­mi­nis­te­ri­nä.

EU-vaa­le­ja An­ders­son on luon­neh­ti­nut his­to­ri­an tär­keim­mik­si muun mu­as­sa sik­si, et­tä Ve­nä­jä käy hyök­käys­so­taa Uk­rai­nas­sa ja il­mas­to- ja luon­tok­rii­sit ete­ne­vät. Sa­maan ai­kaan mo­net kamp­pai­le­vat elin­kus­tan­nus­ten nou­sun kans­sa.

– Ha­lu­an vah­vis­taa työn­te­ki­jöi­den oi­keuk­sia ja ase­maa sekä vä­hen­tää köy­hyyt­tä. Ha­lu­an riit­tä­vän kun­ni­an­hi­mois­ta, mut­ta oi­keu­den­mu­kais­ta il­mas­to­po­li­tiik­kaa. Ha­lu­an pa­ran­taa nuor­ten tu­le­vai­suu­de­nus­koa ja mie­len­ter­veyt­tä. Ja ha­lu­an, et­tä kaik­ki pää­tök­sen­te­ko ra­ken­tuu vah­vas­ti ih­mi­soi­keuk­sien ja oi­keus­val­ti­o­pe­ri­aat­tei­den va­raan, hän kir­joit­ti ke­vääl­lä blo­gis­saan.

An­ders­son on jo ai­em­min ker­to­nut, et­tä ai­koo ve­täy­tyä va­sem­mis­to­lii­ton pu­heen­joh­ta­jan teh­tä­vis­tä syk­syl­lä.

An­ders­so­nil­la on puo­li­son­sa kans­sa ty­tär. An­ders­son on kou­lu­tuk­sel­taan val­ti­o­tie­tei­den kan­di­daat­ti Åbo Aka­de­mis­ta. Hän on luon­neh­ti­nut it­se­ään pa­ran­tu­mat­to­mak­si kah­vi­ad­dik­tik­si ja ker­too har­ras­ta­van­sa muun mu­as­sa lu­ke­mis­ta ja avan­tou­in­tia.

Va­sem­mis­to­lii­ton Jus­si Sa­ra­mo pää­see kat­se­le­maan EU-par­la­ment­tia uu­des­ta nä­kö­kul­mas­ta. Hän toi­mi ai­ka­naan pari vuot­ta puo­lu­e­to­ve­rin­sa Mer­ja Kyl­lö­sen avus­ta­ja­na, mut­ta nyt edes­sä on oma mep­pi­pes­ti.

Sa­ra­mo nou­si edus­kun­taan vuon­na 2019. Hän on va­sem­mis­to­lii­ton edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja.

Sa­ra­mo toi­mi edel­lis­hal­li­tuk­ses­sa ope­tus­mi­nis­te­ri­nä Li An­ders­so­nin van­hem­pain­va­paan ajan jou­lu­kuus­ta 2020 noin puo­len vuo­den ajan.

An­ders­son on il­moit­ta­nut luo­pu­van­sa puo­lu­een pu­heen­joh­ta­juu­des­ta, ja Sa­ra­mo on ker­to­nut ai­ko­van­sa teh­dä pää­tök­sen mah­dol­li­ses­ta pu­heen­joh­ta­ja­ki­saan läh­dös­tä vas­ta eu­ro­vaa­lien jäl­keen.

– Oli­si has­sua pyr­kiä täy­sil­lä Eu­roo­pan par­la­ment­tiin ja sa­mal­la miet­tiä, pyr­kii­kö sit­ten­kin jon­ne­kin muu­al­le, hän sa­noi ke­vääl­lä.

Sa­ra­mo on kou­lu­tuk­sel­taan da­ta­no­mi. En­nen kan­sa­ne­dus­ta­jak­si va­lin­taan­sa hän toi­mi So­la­ris-lo­mis­sa, joka jär­jes­tää tu­et­tu­ja lo­mia ko­ti­maas­sa ta­lou­del­li­sin, ter­vey­del­li­sin ja so­si­aa­li­sin pe­rus­tein.

Sa­ra­mon per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so ja kak­si ty­tär­tä.

Va­sem­mis­to­lii­ton Mer­ja Kyl­lö­nen pa­laa EU-par­la­ment­tiin vii­den vuo­den tau­on jäl­keen.

Suo­ra­su­kai­se­na ja per­soo­nal­li­se­na po­lii­tik­ko­na tun­net­tu Kyl­lö­nen oli par­la­men­tin jä­sen vuo­si­na 2014–2019. Hän oli eh­dol­la myös ke­vään 2019 vaa­leis­sa, mut­ta jäi va­ra­si­jal­le. Hän oli tuol­loin jo etu­kä­teen ker­to­nut, et­tei per­he­syis­tä ot­tai­si paik­kaa vas­taan.

Nyt elä­män­ti­lan­ne oli muut­tu­nut.

– Ko­mis­si­on se­tä­ker­ho va­pi­se – her­ro­jen har­mi pyr­kii ta­kai­sin, Kyl­lö­nen kir­joit­ti net­ti­si­vuil­laan ker­to­es­saan eh­dok­kuu­des­taan.

Suo­mus­sal­me­lai­nen Kyl­lö­nen nou­si edus­kun­taan en­si ker­taa vuon­na 2007 ja on ol­lut lii­ken­ne­mi­nis­te­ri­nä vuo­si­na 2011–2014. Hän on ol­lut kan­sa­ne­dus­ta­ja taas vuo­des­ta 2019.

Kyl­lö­nen yl­lät­ti al­ku­vuo­des­ta ja il­moit­ti kan­nat­ta­van­sa pre­si­den­tin­vaa­lien toi­sel­la kier­rok­sel­la ko­koo­muk­sen eh­do­kas­ta Ale­xan­der Stub­bia. Kyl­lö­nen oli puo­lu­een­sa pre­si­dent­tieh­do­kas vuo­den 2018 vaa­leis­sa.

Kyl­lö­nen on edus­kun­nas­sa suu­ren va­li­o­kun­nan ja puo­lus­tus­va­li­o­kun­nan jä­sen. Kun edus­kun­ta ke­vääl­lä 2022 ää­nes­ti Suo­men ha­keu­tu­mi­ses­ta Na­toon, hän ää­nes­ti vas­taan. Kun edus­kun­ta ke­vääl­lä 2023 hy­väk­syi esi­tyk­sen Suo­men liit­ty­mi­ses­tä Na­toon, oli Kyl­lö­nen ää­nes­tyk­ses­tä pois­sa.

Kyl­lö­sen per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so ja kak­si koi­raa.

Eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Ee­ro Hei­nä­luo­ma (sd.) uu­si paik­kan­sa Brys­se­lis­sä odo­te­tus­ti. Hei­nä­luo­ma sai ni­mit­täin vii­si vuot­ta sit­ten yli 128 000 ään­tä ja nou­si tuol­loin ää­ni­ku­nin­kaak­si.

Hei­nä­luo­mal­la on ta­ka­naan pit­kä ura kan­sa­ne­dus­ta­ja­na. Li­säk­si hän on toi­mi­nut muun mu­as­sa edus­kun­nan pu­he­mie­he­nä, val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­nä, SDP:n pu­heen­joh­ta­ja­na ja kun­ta­po­li­tii­kas­sa Hel­sin­gis­sä.

Hei­nä­luo­mal­le so­vi­tel­tiin taan­nois­ten pre­si­den­tin­vaa­lien eh­dok­kuut­ta­kin, mut­ta hän ker­toi jo hy­vis­sä ajoin, et­tei ole käy­tet­tä­vis­sä teh­tä­vään.

Kou­lu­tuk­sel­taan Hei­nä­luo­ma on yli­op­pi­las, jol­la on opin­to­ja Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa. Hä­nen vaa­li­kas­saan­sa ke­rät­tiin ra­haa muun mu­as­sa myy­mäl­lä la­si­na­lu­sia ja luon­to­tar­jot­ti­mia, joi­hin oli ku­vat­tu kar­hu tai si­ni­rin­ta.

Hei­nä­luo­ma on saa­nut ai­ka­naan Ve­nä­jän pre­si­den­til­tä Vla­di­mir Pu­ti­nil­ta Ys­tä­vyy­den kun­ni­a­mer­kin, jon­ka hän ker­toi heit­tä­neen­sä ros­kiin Ve­nä­jän aloi­tet­tua suur­hyök­käyk­sen Uk­rai­naan hel­mi­kuus­sa 2022.

Hei­nä­luo­man kol­me ai­kuis­ta las­ta ovat hä­nen ai­em­mas­ta avi­o­lii­tos­taan. Ny­kyi­sen puo­li­son­sa kans­sa Hei­nä­luo­ma avi­oi­tui vuon­na 2018. Hä­nen edes­men­nyt vai­mon­sa kuo­li syö­pään vuon­na 2015.

Hei­nä­luo­ma ker­too har­ras­ta­van­sa kä­ve­lyä ja ka­las­tus­ta sekä klas­si­sen mu­sii­kin kuun­te­lua.

SDP:n Ma­ria Gu­ze­ni­na on vii­den­nen kau­den kan­sa­ne­dus­ta­ja Es­poos­ta. Hän osal­lis­tui vii­me syk­sy­nä Tans­sii täh­tien kans­sa -oh­jel­maan. Tans­sit lop­pui­vat tuol­loin jo kol­man­teen lä­he­tyk­seen, mut­ta EU-vaa­leis­sa suo­sio kan­toi maa­liin as­ti.

Gu­ze­ni­na on ol­lut kan­sa­ne­dus­ta­ja vuo­des­ta 2007. Hän on nyt suu­ren va­li­o­kun­nan toi­nen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan jä­sen.

Gu­ze­ni­na oli pe­rus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä Jyr­ki Ka­tai­sen (kok.) hal­li­tuk­ses­sa ke­sä­kuus­ta 2011 tou­ko­kuu­hun 2013. Pes­ti päät­tyi, kun sil­loi­nen SDP:n pu­heen­joh­ta­ja Jut­ta Ur­pi­lai­nen ha­lu­si teh­dä mi­nis­te­ri­vaih­dok­sia. Ur­pi­lai­nen toi­voi jo tuol­loin Gu­ze­ni­nan läh­te­vän eh­dol­le EU-vaa­lei­hin.

Gu­ze­ni­na ajau­tui mi­nis­te­ri­kau­del­laan ha­kauk­seen mi­nis­te­ri­ön sil­loi­sen kans­li­a­pääl­li­kön Kari Vä­li­mä­en kans­sa. Gu­ze­ni­na sa­noo mi­nis­te­ri­ai­ka­naan jul­kais­tus­sa kir­jas­sa mo­nien ar­ve­le­van, et­tä kans­li­a­pääl­lik­kö ku­vit­te­li saa­van­sa mi­nis­te­ri­öön man­ne­kii­ni­mi­nis­te­rin, jon­kin­lai­sen sät­ky­nu­ken, jota voi oh­jail­la.

Gu­ze­ni­na nou­si ai­ka­naan jul­ki­suu­teen mu­siik­ki­ka­na­va Mu­sic Te­le­vi­si­o­nin juon­ta­ja­na Lon­toos­sa 1990-lu­vul­la. Hän on toi­mi­nut li­säk­si toi­mit­ta­ja­na ja juon­ta­ja­na Suo­mes­sa eri tv- ja ra­dio-oh­jel­mis­sa. Kou­lu­tuk­sel­taan hän on yli­op­pi­las.

Kes­kus­tan El­si Ka­tai­sen ura EU-par­la­men­tis­sa al­koi maa­lis­kuus­sa vuon­na 2018, kun Han­nu Tak­ku­la (kesk.) siir­tyi Eu­roo­pan ti­lin­tar­kas­tus­tuo­mi­ois­tui­men jä­se­nek­si. Sitä en­nen Ka­tai­nen oli tul­lut kol­mes­ti va­li­tuk­si edus­kun­taan Poh­jois-Sa­vos­ta ja Savo-Kar­ja­las­ta.

Ka­tai­nen on toi­mi­nut EU-par­la­men­tis­sa vii­mek­si maa­ta­lous­va­li­o­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na sekä lii­ken­ne- ja mat­kai­lu­va­li­o­kun­nan jä­se­ne­nä. Vaa­li­oh­jel­mas­saan hän nos­ti esiin muun mu­as­sa ruo­ka­tur­vaa ja maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuut­ta, met­sä­po­li­tiik­kaa ja Eu­roo­pan yh­te­näi­syyt­tä ja kil­pai­lu­ky­kyä.

Ka­tai­sel­la veik­kail­tiin vii­me hal­li­tus­kau­del­la ole­van nos­tet­ta myös maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si, kun kes­kus­ta va­lit­si ke­vääl­lä 2022 seu­raa­jaa Jari Le­päl­le. Salk­ku meni tuol­loin Ant­ti Kur­vi­sel­le.

Ka­tai­nen ker­too saa­neen­sa elä­män­sä en­sim­mäi­sen pal­kan maa­ta­lous­lo­mit­ta­ja­na. Hän on kou­lu­tuk­sel­taan ag­ro­lo­gi ja am­ma­til­lis­ten ai­nei­den opet­ta­ja.

Ka­tai­nen on nai­mi­sis­sa, ja hä­nel­lä on kak­si ai­kuis­ta las­ta. Puo­li­so on pi­tä­nyt Pie­la­ve­del­lä lyp­sy­kar­ja­ti­laa, mut­ta nyt tila on siir­ty­nyt su­ku­pol­ven­vaih­dok­ses­sa po­jal­le.

Kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja Kat­ri Kul­mu­ni läh­tee Brys­se­liin vau­va kai­na­los­saan. Per­heen toi­nen lap­si ni­mit­täin syn­tyi juu­ri vaa­lien al­la.

Tor­ni­o­lais­syn­tyi­nen Kul­mu­ni on kol­man­nen kau­den kan­sa­ne­dus­ta­ja. Hän on eh­ti­nyt teh­dä no­pe­an nou­sun myös val­ta­kun­nan­po­li­tii­kan hui­pul­le puo­lu­e­joh­ta­jak­si ja mi­nis­te­rik­si, mut­ta käyn­ti jäi tuol­la ker­taa py­räh­dyk­sen mit­tai­sek­si.

Kul­mu­ni va­lit­tiin syk­syl­lä 2019 kes­kus­tan pu­heen­joh­ta­jak­si Juha Si­pi­län seu­raa­jak­si. Tuol­loin hän päi­hit­ti Ant­ti Kaik­ko­sen, joka on puo­les­taan nyt vah­va eh­do­kas seu­raa­vak­si pu­heen­joh­ta­jak­si. Kul­mu­nin kau­si pu­heen­joh­ta­ja­na jäi ly­hy­ek­si, kun An­ni­ka Saa­rik­ko haas­toi ja voit­ti hä­net jo seu­raa­va­na vuon­na puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa.

Kul­mu­ni toi­mi ly­hy­eh­köt kau­det elin­kei­no­mi­nis­te­ri­nä ja val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­nä vuo­si­na 2019–2020. Hän ero­si val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­rin pai­kal­ta vies­tin­tä­kou­lu­tus­ten­sa mak­suis­ta syn­ty­neen ko­hun ta­kia ke­sä­kuus­sa 2020.

Kul­mu­ni meni vuo­den 2023 lo­pul­la nai­mi­siin pit­kä­ai­kai­sen kump­pa­nin­sa kans­sa. Pa­ril­la on nyt tyt­tö ja poi­ka. Kul­mu­ni on ker­to­nut, et­tä koko per­he muut­taa Brys­se­liin. En­si syk­syn hän ai­koo ol­la äi­tiys­va­paal­la.

Kou­lu­tuk­sel­taan Kul­mu­ni on yh­teis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ri La­pin yli­o­pis­tos­ta.

Vih­rei­den en­ti­nen pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Ma­ria Ohi­sa­lo aloit­taa uu­den uran EU-par­la­men­tis­sa. En­sim­mäi­sen ker­ran hän ta­voit­te­li eu­ro­par­la­men­taa­ri­kon pes­tiä jo vuon­na 2014, en­nen nou­su­aan val­ta­kun­nan­po­li­tii­kan kär­ki­pai­koil­le.

Hel­sin­ki­läi­nen Ohi­sa­lo nou­si puo­lu­een ää­ni­ku­nin­gat­ta­re­na edus­kun­taan vuon­na 2019 ja aloit­ti sa­ma­na vuon­na myös vih­rei­den pu­heen­joh­ta­ja­na. Ohi­sa­lo toi­mi edel­lis­hal­li­tuk­ses­sa en­sin si­sä­mi­nis­te­ri­nä ja äi­tiys­va­paal­ta pa­lat­tu­aan ym­pä­ris­tö- ja il­mas­to­mi­nis­te­ri­nä. Hän jät­ti pu­heen­joh­ta­juu­den vuo­si sit­ten puo­lu­een kär­sit­tyä ty­lyn vaa­li­tap­pi­on ke­vään 2023 edus­kun­ta­vaa­leis­sa.

Ohi­sa­lo on nyt edus­kun­nas­sa suu­ren va­li­o­kun­nan ja la­ki­va­li­o­kun­nan jä­sen.

Ohi­sa­lo väit­te­li yh­teis­kun­ta­tie­tei­den toh­to­rik­si vuon­na 2017. Hä­nen väi­tös­kir­jan­sa kos­ki lei­pä­jo­no­ja. Ohi­sa­lo on ker­to­nut jul­ki­suu­des­sa elä­neen­sä köy­hän lap­suu­den lä­hi­ös­sä Itä-Hel­sin­gis­sä. Yk­si­vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vän­sä hän viet­ti tur­va­ko­dis­sa.

Ohi­sa­lon per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so ja pie­ni ty­tär. Hän ker­too har­ras­ta­van­sa lii­kun­taa ja hä­nel­lä on nuo­ruu­des­taan kil­paur­hei­lu- ja pe­li­har­ras­tus­taus­taa.

Yk­si vii­me EU-vaa­lien ää­ni­ha­ra­vis­ta, vih­rei­den Vil­le Nii­nis­tö pon­kai­si odo­te­tus­ti toi­sel­le kau­del­le eu­ro­par­la­ment­tiin.

– Suo­ma­lai­set tar­vit­se­vat mep­piä, joka on ai­na tiu­kan pai­kan tul­len luon­non puo­lel­la, hän pe­rus­te­li eh­dok­kuut­taan.

Nii­nis­tö oli ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri vuo­si­na 2011–2014. Hän oli kan­sa­ne­dus­ta­ja kol­men vaa­li­kau­den ajan ja näis­tä puo­lu­een­sa pu­heen­joh­ta­ja vuo­det 2011–2017. Hä­nen joh­dol­laan vih­rei­den kan­na­tus nou­si en­nä­tyk­sel­li­sen kor­ke­al­le, eri­tyi­ses­ti puo­lu­een siir­ryt­tyä op­po­si­ti­oon ja Nii­nis­tön pääs­tyä suo­mi­maan hal­li­tus­ta muun mu­as­sa kou­lu­tuk­sen ja ym­pä­ris­tön­suo­je­lun leik­kauk­sis­ta.

Nii­nis­tö on ol­lut par­la­men­tis­sa vih­rei­den ryh­mä­vas­taa­va te­ol­li­suus­va­li­o­kun­nas­sa sekä jä­sen ym­pä­ris­tö­va­li­o­kun­nas­sa ja va­ra­jä­sen ta­lous­va­li­o­kun­nas­sa.

Nii­nis­tö ke­rä­si vii­me EU-vaa­leis­sa liki 112 000 ään­tä. Tämä oli vaa­lien toi­sek­si ko­vin ää­ni­saa­lis.

Tur­ku­lais­taus­tai­nen Nii­nis­tö on in­no­kas jal­ka­pal­lon har­ras­ta­ja. Hän ta­voit­te­li vuon­na 2018 Pal­lo­lii­ton pu­heen­joh­ta­juut­ta.

Nii­nis­tön per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so ja kol­me las­ta. Nii­nis­tö on ker­to­nut jul­ki­suu­des­sa, et­tä hä­nen uus­per­hee­seen­sä vii­me syk­sy­nä syn­ty­nyt­tä vau­vaa odo­tet­tiin ja toi­vot­tiin usei­den vuo­sien ajan.

Ak­tii­vi­se­na so­me­vai­kut­ta­ja­na tun­net­tu pe­rus­suo­ma­lais­ten Se­bas­ti­an Tynk­ky­nen ai­koo edel­leen li­sä­tä pa­nos­tuk­si­aan so­meen, kun EU-par­la­men­tin jä­se­nyy­den myö­tä hän saa enem­män avus­ta­jia käyt­töön­sä. Hän il­moit­taa ta­voit­teek­seen he­rät­tää suo­ma­lai­set Ruu­su­sen unes­ta EU-po­li­tii­kan suh­teen.

Tynk­ky­sel­lä on nyt esi­mer­kik­si ly­hyt­vi­de­o­so­vel­lus Tik­to­kis­sa noin 134 000 ja Yo­u­tu­be-ka­na­val­laan liki 68 000 seu­raa­jaa.

Tynk­ky­nen nou­si edus­kun­taan vuon­na 2019 Ou­lun vaa­li­pii­ris­tä ja teki sa­ma­na vuon­na myös en­si yri­tyk­sen EU-par­la­ment­tiin.

– Nel­jä vuot­ta edus­kun­nas­sa ovat opet­ta­neet, et­tä jos ha­lu­aa vai­kut­taa Suo­men asi­oi­hin, se ta­pah­tuu it­se asi­as­sa en­si­si­jai­ses­ti EU:sta kä­sin, Tynk­ky­nen pe­rus­te­li eh­dok­kuut­taan.

Edus­kun­nas­ta Tynk­ky­nen muis­te­taan muun mu­as­sa EU-el­vy­tys­pa­ke­tin jar­ru­tus­kes­kus­te­lus­ta vuon­na 2021, jol­loin hä­nen pu­heen­vuo­ron­sa kes­ti pe­rä­ti yli kah­dek­san tun­tia.

Tynk­ky­nen on saa­nut kol­me tuo­mi­o­ta: vuon­na 2017 us­kon­rau­han rik­ko­mi­ses­ta ja kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vas­taan ja vuo­si­na 2019 ja 2021 kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vas­taan. Kai­kis­sa tuo­mi­o­na on ol­lut päi­vä­sak­ko­ja.

Tynk­ky­nen elää pa­ri­suh­tees­sa.

RKP:n pian väis­ty­vä pu­heen­joh­ta­ja An­na-Maja Hen­riks­son on ol­lut va­ki­o­kas­vo use­as­sa hal­li­tuk­ses­sa, sil­lä hän on mo­nin­ker­tai­nen oi­keus­mi­nis­te­ri. Ny­kyi­ses­sä pää­mi­nis­te­ri Pet­te­ri Or­pon (kok.) hal­li­tuk­ses­sa hän on toi­mi­nut ope­tus­mi­nis­te­ri­nä. Oi­keus­tie­teen kan­di­daat­ti ja va­ra­tuo­ma­ri Hen­riks­son on myös pit­kä­ai­kai­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja, sil­lä hä­net va­lit­tiin edus­kun­taan en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 2007.

Puo­lu­een pu­heen­joh­ta­juus ja mi­nis­te­rin teh­tä­vät ovat ol­leet Hen­riks­so­nil­le työ­te­li­äi­tä. Hän on ku­vail­lut jopa epäin­hi­mil­li­sek­si pyö­ri­tys­tä, jos­sa on vuo­sien ajan ol­lut.

Il­moit­ta­es­saan ha­lus­taan pyr­kiä eu­ro­par­la­ment­tiin Hen­riks­son sa­noi, et­tei oli­si voi­nut nuk­kua öi­tään rau­has­sa, jos ei oli­si läh­te­nyt eh­dok­kaak­si. Hä­nen mu­kaan­sa on tär­ke­ää, et­tä RKP:n ää­ni kuu­luu Brys­se­lis­sä.

RKP:n hal­li­tu­syh­teis­työ pe­rus­suo­ma­lais­ten kans­sa on ol­lut vaa­ti­vaa, sil­lä puo­lu­eil­la on sel­kei­tä nä­ke­my­se­ro­ja muun mu­as­sa maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­ta. Vii­me­ke­säi­ses­sä pe­rus­suo­ma­lai­sia kos­ke­nees­sa ra­sis­mi­ko­hus­sa vä­läy­tel­tiin jopa RKP:n eroa hal­li­tuk­ses­ta.

Va­paa-ajal­laan Hen­riks­son mök­kei­lee. Hän har­ras­taa lii­kun­taa mo­ni­puo­li­ses­ti ja seu­raa ur­hei­lua. Te­le­vi­si­o­la­jeis­ta yk­kö­nen on jää­kiek­ko.

Hen­riks­son on ko­toi­sin Pie­tar­saa­res­ta ja hä­nen per­hee­seen­sä kuu­lu­vat puo­li­so ja kak­si ty­tär­tä.