Ans­si Ru­la­mo / STT

Yh­dys­val­lois­sa ää­nes­te­tään tä­nään pre­si­den­tin­vaa­leis­sa. Maan his­to­ri­an 47. pre­si­dent­ti on joko de­mok­raat­tien eh­do­kas, va­rap­re­si­dent­ti Ka­ma­la Har­ris, tai re­pub­li­kaa­nien eh­do­kas, en­ti­nen pre­si­dent­ti Do­nald Trump.

Ää­nes­tys­pai­kat sul­keu­tu­vat en­sim­mäi­sis­sä osa­val­ti­ois­sa huo­mi­sen puo­lel­la Suo­men ai­kaa. En­sim­mäi­siä tu­lok­sia ale­taan saa­da var­hain kes­ki­viik­ko­aa­mu­na.

Ky­se­ly­jen pe­rus­teel­la pre­si­den­tin­vaa­leis­ta odo­te­taan ta­sai­sia. Vaa­lit rat­kais­taan käy­tän­nös­sä seit­se­mäs­sä vaa'an­kie­li­o­sa­val­ti­os­sa, ja niis­sä eh­dok­kaat ovat ol­leet mie­li­pi­de­mit­taus­ten kes­ki­ar­vois­sa pa­rin pro­sent­tiyk­si­kön si­säl­lä toi­sis­taan. Esi­mer­kik­si Fi­vet­hir­ty­eigh­tin ja Sil­ver Bul­le­ti­nin en­nus­te­mal­lit an­toi­vat maa­nan­tai­na Trum­pil­le 52–53 pro­sen­tin to­den­nä­köi­syy­den voit­toon.

Ti­lan­ne on siis eri­lai­nen kuin nel­jä vuot­ta sit­ten, kun de­mok­raat­ti Joe Bi­den läh­ti ky­se­ly­jen pe­rus­teel­la vaa­lei­hin sel­vä­nä en­nak­ko­suo­sik­ki­na. Vaik­ka Trump sai­kin tuol­loin sel­väs­ti ky­se­ly­jä pa­rem­man vaa­li­tu­lok­sen, Bi­den vei vaa­li­voi­ton.

Kumpikin ehdokas tekisi historiaa

Pre­si­dent­ti va­li­taan nel­jän vuo­den vir­ka­kau­del­le, joka al­kaa 20. tam­mi­kuu­ta.

Har­ri­sis­ta, 60, tu­li­si Yh­dys­val­tain en­sim­mäi­nen naisp­re­si­dent­ti. Trum­pis­ta, 78, puo­les­taan tu­li­si Yh­dys­val­tain his­to­ri­an toi­nen pre­si­dent­ti, joka on­nis­tuu pa­laa­maan Val­koi­seen ta­loon. Ai­em­min sa­maan pys­tyi Gro­ver Cle­ve­land, joka oli pre­si­dent­ti­nä 1885–1889 sekä 1893–1897.

Trump oli­si myös en­sim­mäi­nen tuo­mit­tu ri­kol­li­nen, joka va­li­taan pre­si­den­tik­si. Hä­neen koh­dis­tuu täl­lä­kin het­kel­lä usei­ta ri­kos­syyt­tei­tä.

Alun pe­rin is­tu­van pre­si­den­tin Bi­de­nin, 81, piti ha­kea vaa­leis­sa tois­ta vir­ka­kaut­ta. Hän kui­ten­kin luo­pui eh­dok­kuu­des­taan hei­nä­kuus­sa ko­van jul­ki­sen pai­neen seu­rauk­se­na, kun hä­nen heik­ko suo­riu­tu­mi­sen­sa tv-väit­te­lys­sä ke­sä­kuus­sa toi huo­let pre­si­den­tin iäs­tä ja ter­vey­des­tä va­lo­kei­laan.

Bi­de­nin luo­vut­tua ki­sas­ta hän an­toi tu­ken­sa va­rap­re­si­den­til­leen Har­ri­sil­le, jon­ka de­mok­raat­ti­puo­lue va­lit­si var­sin yk­si­mie­li­ses­ti eh­dok­kaak­seen.

Trump nap­pa­si re­pub­li­kaa­nien eh­dok­kuu­den näy­tös­tyy­liin jy­rää­mäl­lä yli­voi­mai­seen voit­toon puo­lu­een esi­vaa­leis­sa.

Har­ri­sin va­rap­re­si­dent­tieh­do­kas on Min­ne­so­tan ku­ver­nöö­ri Tim Walz. Trump taas va­lit­si va­rap­re­si­dent­tieh­dok­kaak­seen Ohi­on se­naat­to­rin J. D. Van­cen.

Talous ja demokratia

Vaa­lien kes­kei­siä tee­mo­ja ovat ol­leet muun mu­as­sa Yh­dys­val­tain ta­lous sekä lai­ton maa­han­muut­to ete­lä­ra­jan kaut­ta. Trum­pin kam­pan­ja on pyr­ki­nyt yh­dis­tä­mään Har­ri­sin Bi­de­nin hal­lin­non ta­lous­po­li­tiik­kaan ja maa­ta vii­me vuo­si­na pii­nan­nee­seen kor­ke­aan inf­laa­ti­oon.

Har­ri­sin kam­pan­ja puo­les­taan on ko­ros­ta­nut uh­kaa, jon­ka de­mok­raa­tit kat­so­vat Trum­pin muo­dos­ta­van Yh­dys­val­to­jen de­mok­ra­ti­al­le. Trum­pia on syy­tet­ty fa­sis­ti­sis­ta ja au­to­ri­taa­ri­sis­ta tai­pu­muk­sis­ta. En­ti­nen pre­si­dent­ti ei esi­mer­kik­si ole vie­lä­kään myön­tä­nyt vuo­den 2020 vaa­li­tap­pi­o­taan ei­kä ole si­tou­tu­nut kun­ni­oit­ta­maan tä­män­ker­tais­ten vaa­lien tu­los­ta.

De­mok­raa­teil­le tär­keä vaa­li­tee­ma on myös abort­ti, sil­lä kor­kein oi­keus ku­mo­si tois­sa vuon­na abort­ti­oi­keu­den liit­to­val­ti­on ta­sol­la Trum­pin ni­mit­tä­mien kon­ser­va­tii­vi­tuo­ma­rien tur­vin.

Ul­ko­po­li­tii­kas­ta vaa­leis­sa on pu­hut­tu vä­hem­män, mut­ta su­per­val­lan vaa­li­tu­lok­sel­la on mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia maa­il­man­po­li­tiik­kaan ja myös Eu­roop­paan. Trum­pin ja re­pub­li­kaa­nien tie­de­tään suh­tau­tu­van ny­kyis­tä hal­lin­toa nih­ke­äm­min Uk­rai­nan so­ti­laal­li­seen tu­ke­mi­seen.

Kongressin hallinta pelissä

Tiis­tai­na ää­nes­te­tään sa­maan ai­kaan pre­si­den­tin­vaa­lien kans­sa myös kong­res­si­vaa­leis­sa sekä lu­kui­sis­sa ku­ver­nöö­ri­vaa­leis­sa ja muis­sa osa­val­tio- ja pai­kal­lis­ta­son vaa­leis­sa. Mo­nis­sa osa­val­ti­ois­sa pi­de­tään myös eri­lai­sia kan­sa­nää­nes­tyk­siä.

Kaik­ki kong­res­sin edus­ta­jain­huo­neen 435 paik­kaa ovat ja­os­sa vaa­leis­sa. Se­naa­tis­sa puo­les­taan pe­lis­sä on 34 paik­kaa 100:sta. Re­pub­li­kaa­nit ovat en­nak­ko­suo­sik­ke­ja ot­ta­maan se­naa­tin hal­lin­taan­sa, kun taas edus­ta­jain­huo­nees­sa ti­lan­ne on hy­vin ta­sai­nen.

Kong­res­sin hal­lin­ta vai­kut­taa oleel­li­ses­ti sii­hen, mi­ten tu­le­va pre­si­dent­ti pys­tyy käyt­tä­mään val­taa.