EU päätti kalastuskiintiöistä – lohen ammattikalastus saa jatkua
Samu Vahteristo, UR
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi tiistaina vuoden 2025 Itämeren kalastuskiintiöistä Luxemburgissa.
– Päätöksen mukaan silakkakiintiöt suurenevat merkittävästi ja lohen kohdennettua kaupallista kalastusta voidaan jatkaa kaikilla Suomen merialueilla, myös Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.
Raumalainen ammattikalastaja Jarno Aaltonen pitää keskeinä päätöstä lohen kalastuksen jatkamisesta.
– Lohen kalastuskiintiö laski meidän alueen osalta yli kolmanneksella, mutta tärkeintä oli että se voi jatkua ja ammattia pystyy jatkamaan.
Lohen kiintiöt määritetään kappaleina ja Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen kokonaiskiintiötä pienennettiin 36 prosentilla 34 787 loheen, josta Suomen kiintiö on 8 989 lohta. Suomen lohikiintiö Suomenlahdella on ensimmäistä kertaa suurempi, ensi vuonna 9 104 lohta.
Ammattikalastajille kiintiötä jaetaan promilleosuuksien mukaisesti. Ammattikalastajien saalistiedot eivät ole julkisia, ellei alueella ole yli viittä kalastajaa.
Lohen merikalastuksen saa aloittaa 1. toukokuuta yhdellä pyydyksellä. Jos sillä saa 25 prosenttia omasta kiintiöstään, on pyydys nostettava ylös. Kalastusta saa jatkaa toisella pyydyksellä 10. kesäkuuta ja 16.6. lopuilla.
– Aina kun laitan lohipyydyksen veteen, on tehtävä ilmoitus Elylle viikkoa ennen. Ja kun käyn lohirysän kokemassa, on ilmoitettava että tulen rantaan, jotta Elyn valvojat voivat käydä kontrolloimassa. Myynneistä on raportoivat minne on myyty ja mikä kilomäärä, eli kyllä merikalastuksen saalis tiedetään hyvin tarkkaan, Aaltonen kertoo.
Suomen ammattikalastajat ovat huolissaan lohen tilanteesta ja korostavat että säännöksiä pitäisi kohdentaa erityisesti nousujokien kalastukseen. Yksityiskalastusta ja jokien kalastusta ei lasketa mukaan kiintiöihin. Niissä saaliin määrä on rajoitettu yhteen vuorokaudessa per kalastaja.
– Lohen merikalastus on erittäin tiukasti kontrolloitua ja kiintiö on arviolta samaa luokkaa mitä jokikalastuksella nostetaan. Jos halutaan lohta suojella, pitäisi rajoituksia kohdentaa ylemmäs, Aaltonen painottaa.
Pohjanlahdella silakkakanta on viimeisen tieteellisen arvion mukaan vahvistumassa. Luonnonvarakeskukselta on syksyn aikana myös saatu rohkaisevia tietoja silakoiden kohenevasta kuntokertoimesta ja ravintotilanteesta. Tässä tilanteessa neuvosto päätti tieteellisen neuvon perusteella nostaa Pohjanlahden silakkakiintiötä 21 prosentilla, mikä parantaa merkittävästi kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä.
Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella suurennettiin 108 prosenttia ja kilohailikiintiötä pienennettiin 31 prosenttia. Alueen silakkakanta on vahvistumassa, mutta kilohailin lisääntymiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Molempien kalakantojen tilaa halutaan tukea kieltämällä troolikalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella jäsenvaltioiden aluevesien ulkopuolella touko-heinäkuun aikana.
– Hyvä, ettei silakan kiintiötä nostettu hurjasti. Prosentti on suuri, mutta tonnit on pieniä. Silakan kunto on parantunut ja kalanjalostajilta on tullut viestiä että kalasta saa paremmin filettä kuin ennen, Aaltonen kertoo.