Etätyön yleistyminen vaikuttaa myös siihen, mitä suomalainen kesämökiltä vaatii – netin pitää pelittää takuuvarmasti
Pertti Mattila / STT
Etätyö näyttää jäävän pysyväksi osaksi työelämää hyvin suurelle osalle suomalaisista. Muualla kuin työpaikalla tehtävän palkkatyön kasvu vaikuttaa myös siihen, mitä suomalainen edellyttää kesämökiltään.
– Suomi on nyt todennäköisesti maailman etätyöskentelymyönteisin maa. Ja missäpä sitä etätyötä olisi mukavampi tehdä kesällä kuin mökillä? Netin siis pitää toimia ja pelittää sielläkin. Ensimmäisiä kysymyksiä mökkikaupoilla on nyt se, onko myynnissä olevassa kohteessa hyvä nettiyhteys, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta (KVKL).
Hänen mukaansa internet toimii jo varsin hyvin huviloilla kautta Suomen, "vaikka joitain katvealueita saattaa olla".
Mökin hyvä varustelu on Viljamaan mukaan muutenkin yhä useamman toive. Sähkön lisäksi juokseva vesi, ynnä sitä kautta sisävessa ja astianpesukonekin, alkavat olla standardia. Pihapuuseen tunnelmalliseen lumoon hurahtaa entistä harvempi.
– Lisäksi huomattava osa nykypäivän mökkeilijöistä arvostaa huvilan ja sen tontin helppohoitoisuutta.
Moni tykkää kyllä kuopsutella pihalla huvilallaan, mutta sitten saattaa alkaa harmittaa, jos mökki tuntuu työleiriltä.
Suomen kesämökkikaupassa koettiin jokunen vuosi sitten myyjien kissanpäivät, kun korona sulki ulkomaanmatkailun ja moni havahtui siihen, että kesähuvilan hankkiminen alkoi kiehtoa.
– Jo viime vuonna mökkimarkkinoilla palattiin oikeastaan koronaa edeltäneeseen aikaan. Koronakupla kesti tässä asiassa runsaat kaksi vuotta.
Entä missä asennossa on tämän vuoden mökkimarkkina?
– Tänä vuonna oli kesämökkikaupassa hidas startti, kun kevät alkoi myöhässä. Nyt näyttää siltä, että kesäkuu olisi vilkkaampi kuin viime vuonna. Odotuksena onkin ollut, että tämä tämä kesä tulee olemaan mökkikaupassa huomattavasti vilkkaampi kuin kesä 2023, Viljamaa sanoo.
Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Jere Talla on arviossaan varovaisempi.
– Huvilakaupan hintojen lasku näyttää tänä vuonna pysähtyneen. Keskihinnoissa on ollut lievää nousua alkuvuonna, kun verrataan koko viime vuoden keskihintoihin, Talla kertoi STT:lle.
Myytyjen loma-asuntojen mediaanihinta oli alkuvuonna noin 96 000 euroa, ilmenee Maanmittauslaitoksen tiedotteesta.
Loma-asuntoja myytiin alkuvuonna nelisen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona.
– Tämän vuoden tietomme ulottuvat toukokuun loppuun. Ne eivät vielä kerro, millaiseksi vuosi muodostuu, sillä valtaosa mökkien ja mökkitonttien vuotuisesta kaupasta tehdään kesä-, heinä- ja elokuussa, Maanmittauslaitoksen Talla myöntää.
Tuomas Viljamaa arvioi, että myönteinen hintakehitys on nyt nähtävissä hyvin varustelluilla mökeillä, jotka sijaitsevat kahden tunnin ajomatkan säteellä suuremmasta kaupungista.
Tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena tehtiin runsaat 500 asuntokauppaa, joissa omistajaa vaihtoi rantaan rajoittuva ranta-asemakaava- tai yleiskaava-alueella sijaitseva lomakiinteistö. Kovin isosti mökkeilijöiden kaarti ei uudistu: Suomessa on runsaat puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa.
Oman rannan merkitys huvilan hankkijalle on edelleen iso. Jos otetaan huomioon rakennetut ja rakentamattomat tontit, lomakiinteistöjen kauppakohteista noin 70 prosenttia rajoittuu vesistöön. Osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan jo pitempään.
Viljamaa nimeää kesämökkeilyn ykkösseuduiksi Saimaan alueen, Uudenmaan sekä merenrannat.
– Ehkä nousussa saattaisivat olla Päijät-Häme ja Pirkanmaan alue. Tampereen vetovoima ja kasvu taitaa vaikuttaa huvilapuolellakin.
Lapissakin huviloita on kosolti, mutta niiden ykkössesonki on talvi.
Tyypillinen kesähuvilan hankkija on nykyisin Viljamaan mukaan nelikymppinen korkeakoulutettu asiantuntija, toimihenkilö. Hän voi olla kaupunkilainen, ja aika usein hän on perheellinen.
– Voisi sanoa, että tuo on aika vahva trendi.
Kesämökin nyt ostavat eivät ainakaan ikänsä puolesta ole ilmeisesti aivan samaa väkeä mökin ennestään omistavien kanssa. Huvilanomistajien keskimääräinen ikä on kivunnut yli 60 vuoteen.