Byrokratian hampaissa – Rami Nummi joutui tilanteeseen, jossa hänen pitäisi lopettaa opinnot saadakseen tukea elämiseen
Sanna Jääskeläinen
– Tästäkin selvitään, olen tottunut selviämään. Mutta ei tämä ole kivaa, enkä todellakaan suosittele kenellekään.
Näin tuumaa porilainen Rami Nummi, 49, joka on joutunut byrokratian muilutukseen. Meno on kuin Kafkan kirjassa tai Marxin veljesten elokuvassa, kuten elokuvakulttuurin hyvin tunteva Nummi itse vertaa.
Rami Nummi opiskelee Porin yliopistokeskuksessa Turun yliopiston maisemantutkimuksen ja kulttuurituotannon opintolinjalla pääaineenaan kulttuuriperinnön tutkimus. Hän aloitti opinnot vuonna 2020, korona-aikaan. Nyt opintotukikuukaudet ovat loppuneet, mutta gradu on vielä kesken ja joitain kursseja suorittamatta. Siitä lähti tämä soppa.
– Olen opiskellut tällä hetkellä toimeentulotuella. Sain sitten Kelasta ilmoituksen, että koska minulla on käytössäni niin vähän rahaa, etten pysty itseäni elättämään, he leikkaavat rahojani entisestään. Siinä kerrottiin, että tämä on kuitenkin estettävissä sillä, että ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi, hän kertaa.
– Ajattelin ensin, että tämä on ihan hyväkin juttu. Ilmoittauduin työttömäksi ja kirjoitin vielä oheen, että olisi kiva, jos pääsisin työhön, joka liittyy opintoihini. Ajattelin, että näin työstä tai työkokeilusta voisi olla paljonkin hyötyä.
Myönteisuus haihtui, kun työllisyyden kuntakokeilusta otettiin yhteyttä.
– Minulle soittanut henkilö synkistyi, kun asian laita selvisi hänelle. Hänen mukaansa en voi olla työtön työnhakija, koska olen opiskelija.
Nummi otti yhteyttä Kelaan, josta selvisi, että toimeentulotukea voidaan leikata 20 prosenttia, myöhemmin jopa 40 prosenttia.
– Sain viimeksi rahaa vähän yli 500 euroa. Myös asumistukeen on tulossa leikkauksia. Tällä rahalla pitäisi maksaa vuokran omavastuuosuus, sähkölasku, lääkkeet, puhelin- ja nettilaskut. Ruokaakin pitäisi ostaa.
Nummi ihmettelee, pitääkö hänen luopua asunnostaan. Puhelin ja netti pitänee irtisanoa. Miten opiskelu sujuu ilman näitä välineitä?
– Minua pyydettiin kertomaan näkemykseni leikkauksen kohtuullisuudesta jotain instanssia varten, joka sitten antaa lausunnon asiassa, mutta puhelimessa ollut Kelan henkilö sanoi, ettei sillä varmaan ole merkitystä. Lähetin kuitenkin sinne oman näkemykseni ja odotan nyt vastausta, hän kertoo.
– Epäloogista tässä on se, että kun minulla ei ole rahaa elämiseen, otetaan pois loputkin. Olen luullut, että perustoimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joka on laskettu minimi, jolla ihminen tulee toimeen.
Ratkaisu voisi olla opintojen lopettaminen, mutta siinä ei ole mieltä, kun maisteriopinnot ovat loppusuoralla. Graduaan Nummi tekee porilaisista elokuvaohjaajista.
– Lähdin alun perin opiskelemaan, että saisin pitkän työttömyyden poikki ja pääsisin töihin alalle, josta olen kiinnostunut.
Aiemmalta koulutukseltaan Nummi on laskentatoimen tradenomi. Hän ei työllistynyt sille alalle, oli pitkään työttömänä ja kävi aikuislukion, jotta voisi hakea yliopistoon.
– Olin nuorena keskeyttänyt lukion. Kun puolisoni Hanna Dahlroos meni aikuislukioon, innostuin myös. Ylipäätään Hanna on ollut minulle iso tukipylväs kaikissa asioissa, Nummi kiittää.
Tulevaisuudelta Rami Nummi toivoo, että valmistuisi ja saisi koulutusta vastaavan työpaikan.
Nummi haluaa antaa mediakritiikkiä siitä, miten työttömiä käsitellään.
– Työttömät usein kuvataan yhtenäisenä, laiskana laumana. Työttömyyden syitä on paljon ja ne ovat kaikki erilaisia. Kaikki saataisiin varmaan töihin hätäaputöitä teettämällä, mutta on laskettu, että niiden teettäminen maksaa enemmän kuin työttömyystuet.
Nykyisen hallituksen esittämät leikkaukset voivat pahentaa tilannetta, mutta eivät edeltäjätkään saa kiitosta.
– Marinin kaudella ei tehty uusia leikkauksia tukiin, mutta ei mitään parannettukaan. Talouspoliittinen kehitys on ollut sellaista, että varallisuuserojen on annettu kasvaa. Tutkitusti on kuitenkin niin, että pienituloisen rahat menevät kaikki kulutukseen eli hyödyttävät tehokkaasti yhteiskuntaa, hän sanoo.
